Suomen ampumaradat kartalla: yli 700 rataa haulikko-, kivääri- ja jousilajeille, selattavissa kunnittain. Ilmainen, ei rekisteröitymistä.
734 kohdetta
Eniten niitä on Rovaniemellä (15), Kuopiossa (14) ja Oulussa (12). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 734 ampumarataa ja ammuntapaikkaa 272 kunnasta. Mukana ovat ulkoradat, sisäampumaradat, jousiammuntaradat sekä ampumahiihdon keskukset ja harjoittelualueet. Jokaisen kohteen kohdalta näet sijainnin kartalla ja saatavilla olevat perustiedot, kuten omistajan ja ylläpitäjän silloin kun ne on ilmoitettu.
Kartta palvelee ampumaurheilun harrastajaa, metsästäjää joka etsii harjoituspaikkaa, sekä lajista kiinnostunutta, joka haluaa tietää missä lähin rata sijaitsee. Ratoja on 272 kunnassa, joten harjoituspaikka löytyy useimmiten kohtuullisen ajomatkan päästä.
Ampumaurheilun piiriin kuuluvat urheiluampujat, metsästäjät, reserviläiset ja jousiampujat. Kartta kokoaa näiden kaikkien käyttämät paikat yhteen näkymään, jolloin oman lajin lähin harjoituspaikka löytyy helposti.
Suurin ryhmä ovat perinteiset ampumaradat, joita aineistossa on 395. Sisäampumaratoja on 79, ja ne mahdollistavat harjoittelun ympäri vuoden säästä riippumatta. Jousiammuntaratoja on 53, ampumaurheilukeskuksia 32 ja lisäksi ampumahiihdolle on omat kohteensa.
Sisäampumaradat painottuvat kaupunkeihin ja palvelevat erityisesti pistooli- ja pienoiskiväärilajeja. Jousiammuntaradat ovat oma kokonaisuutensa, jossa harrastaminen ei edellytä aselupaa, joten laji sopii seuratoiminnan kautta myös nuorille. Ampumaurheilukeskukset puolestaan kokoavat useita ratoja samalle alueelle, jolloin eri lajien harrastajat jakavat huoltotilat ja valvonnan.
Ratojen varustus vaihtelee lajipainotuksen mukaan. Esimerkiksi Oronmyllyn ampumaurheilukeskuksessa (Parikkala) on pistoolirata 25 metriä viidellä paikalla, kiväärirata 100 metriä viidellä paikalla, pienoiskiväärirata 50 metriä sekä villikarjurata 50 metriä viidellä paikalla, ja toiminnanharjoittajana on Parikkalan seudun ampujat. Salon Ampumaurheilukeskuksen radan pituus on 150 metriä.
Ratojen käyttökäytännöt vaihtelevat: osa on avoinna yleisinä vuoroina, osa vain seuran jäsenille ja osa toimii varausperiaatteella. Esimerkiksi Peltojärven ampumarataa (Kemijärvi) käytetään vain omalla varausvuorolla, ja harjoituskerrat varataan varauskalenterin kautta. Ennen ensimmäistä käyntiä kannattaa aina tarkistaa ylläpitäjältä, miten radalle pääsee. Talvella osa ulkoradoista on kokonaan suljettuna, jolloin harjoittelu siirtyy sisäradoille.
Ulkoratojen käyttöä ohjaavat myös ympäristöluvat, jotka määrittelevät ampuma-ajat. Ilta- ja viikonloppuajat vaihtelevat radoittain, joten aukiolot kannattaa tarkistaa ylläpitäjän kanavista ennen matkaan lähtöä.
Omistus ja ylläpito jakautuvat tyypillisesti kuntien ja yhdistysten kesken. Loviisan ampumaurheilukeskuksen omistajaksi on merkitty kunta ja ylläpitäjäksi yksityinen yhdistys, mikä on yleinen malli muissakin liikuntapaikoissa. Kartan kohdetiedoista näet omistajan ja ylläpitäjän silloin kun tieto on saatavilla.
Ampumahiihdolle on kartalla omat kohteensa: harjoittelualueita on 33 ja ampumahiihtokeskuksia 24. Laji yhdistää hiihdon ja ammunnan, joten keskukset ovat samalla latukohteita. Vuokatin ampumahiihtostadion on Sotkamossa sijaitseva ampumahiihtokeskus, jonka ladut on merkitty sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotavalle.
Harjoittelualueet tuovat lajin perusharjoittelun myös pienemmille paikkakunnille, ja kesäkaudella lajia harjoitellaan rullasuksilla. Kartalta näet, kummasta kohdetyypistä on kyse. Katsojana lajiin pääsee kiinni keskusten kilpailutapahtumissa, joissa ammunnan ja hiihdon vuorottelu näkyy läheltä.
Ampumahiihdon harrastaminen alkaa tavallisesti seuran kautta, sillä laji vaatii sekä hiihto- että ammuntaharjoittelua valvotuissa olosuhteissa. Pelkän hiihdon ystävälle saman seudun ladut löytyvät hiihtolatujen kartalta ja talven muut lajit talviaktiviteettien oppaasta.
Ampumaradalla turvallisuus perustuu yhteisiin sääntöihin: aseen piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan, ase käsitellään lataamattomana taukojen aikana ja ratakohtaisia ohjeita sekä valvojan käskyjä noudatetaan poikkeuksetta. Kuulosuojaimet ja suojalasit kuuluvat perusvarustukseen jokaisella käynnillä.
Radalla liikutaan vain sovituilla alueilla, ja tauluille mennään ainoastaan yhteisellä luvalla, kun ampuminen on keskeytetty. Uuden harrastajan ei tarvitse muistaa kaikkea itse, sillä valvoja tai kokeneempi seuralainen opastaa radan käytännöt ensimmäisillä kerroilla. Hyvin hoidettu rata on myös siisti ja hiljainen naapuri: hylsyt kerätään, taulut huolletaan ja melua hallitaan vallein ja katoksin.
Radat ovat myös tapahtuma- ja leiripaikkoja. SäRes-Center (Valkeakoski) tarjoaa majoittumiseen ja ohjelmaan teltta- ja camping-alueita, metsäteatterin sekä laavun tulipaikkoineen, eli radalla voi viettää pidemmänkin harjoitusviikonlopun. Uudelle harrastajalle paras ensiaskel on ottaa yhteyttä lähimmän radan ylläpitäjään ja kysyä seuraavaa tutustumisvuoroa.
Kartalla on 734 kohdetta kategoriassa Ampumaradat, 272 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Rovaniemellä (15 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 325 kohteella on kotisivulinkki ja 74 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 734 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Ampumaharrastus alkaa käytännössä aina ohjatusti, sillä seurat ja kaupalliset radat järjestävät tutustumisia ja alkeiskursseja, joissa turvallinen aseenkäsittely opetellaan valvotusti. Aloittamiseen ei tarvita omaa asetta, koska tutustumiskerroilla ammutaan tavallisesti radan kalustolla.
Kynnys on monella radalla matala. OSUVA Tähtitorninmäki Helsingissä ottaa vastaan sekä ensimmäistä kertaa ampuvia että kokeneita harrastajia. Ruutisavu (Vantaa) edellyttää, että ensimmäisellä kerralla talon kalustolla ammuttaessa käydään tutustumisammunnassa. Tällaiset käytännöt varmistavat, että jokainen radalla ampuva hallitsee perusteet.
Lajivalikoima on laaja: kivääri-, pistooli- ja haulikkolajit eroavat toisistaan välineiltään ja luonteeltaan, ja moni löytää omansa vasta kokeilemalla. Seuran alkeiskurssi on luonteva tapa kokeilla useampaa lajia ohjatusti ennen omiin välineisiin sijoittamista.
Metsästäjälle rataharjoittelu on osa vastuullista harrastusta, sillä osuma varmistetaan radalla ennen jahtikautta. Moni rata järjestääkin syksyisin kohdistuspäiviä, joissa oman aseen saa kohdistettua valvotusti. Lapset ja nuoret ovat radoilla tervetulleita seurojen junioritoiminnan kautta, aina aikuisen valvonnassa.
Radat jakautuvat maan kattavasti, ja kärkikunnissa korostuu pohjoinen ja itä. Aineistossa eniten ratoja on Rovaniemellä, jossa niitä on 15. Kuopiossa ratoja on 14, Oulussa 12, Kurikassa ja Suomussalmella kummassakin 11 sekä Hämeenlinnassa 10.
Oulun seudun radat kuuluvat myös haetuimpiin kohteisiin, ja hakuja tehdään erikseen sisäampumaradoista, jotka palvelevat ympärivuotista harjoittelua. Kartan kuntasuodattimella näet oman seutusi radat ja niiden tyypit yhdellä silmäyksellä.
Ratatiheys kertoo harrastuksen luonteesta: metsästysseurojen radat kattavat maaseudun, ja kaupunkien sisäradat tuovat lajin tiiviisti asuvien ulottuville. Hakusanadata näyttää saman ilmiön, sillä ratoja etsitään sekä kaupungeista että mökkiseuduilta.
