Ulkokuntosalit kartalla: yli 1700 kuntoilupistettä kuntien ulkoliikuntapaikoilla, selattavissa kunnittain. Ilmaiseksi käytössä, ei rekisteröitymistä.
1 744 kohdetta
Eniten niitä on Helsingissä (87), Oulussa (50) ja Vantaalla (49). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Kartalle on koottu 1 744 ulkokuntoilupaikkaa 277 kunnasta, joten kyseessä on palvelun laajimpia kategorioita. Mukana on ulkokuntosaleja, kuntoportaita ja lähiliikuntapaikkojen kuntoilupisteitä. Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot.
Ulkokuntosali on matalan kynnyksen liikuntapaikka: ei jäsenyyttä, ei aukioloaikoja, ei kuukausimaksua. Laitteet ovat käytettävissä silloin kun itselle sopii, ja treenin voi yhdistää lenkkiin tai koiran ulkoilutukseen.
Kartan avulla löytää lähimmän paikan ja näkee, mitä oman lenkkireitin varrelle osuu. Kohteita voi selata kunnittain, joten myös loma- tai työmatkan treenipaikat löytyvät etukäteen.
Ulkokuntoilun vahvuus on kynnyksen mataluus: treeni ei vaadi varustekassia eikä pukuhuonetta, ja lyhytkin harjoitus lenkin varrella pitää kuntoa yllä. Kun laitteet ovat kävelymatkan päässä kotoa, liikunnasta tulee helpommin arjen rutiini kuin erillinen suoritus.
Kuntoportaat ovat nousseet ulkoliikunnan suosikiksi, ja niitä on rakennettu mäkiin ja täyttömäkien rinteisiin eri puolilla maata. Porrastreeni kehittää kestävyyttä ja jalkojen voimaa tehokkaasti lyhyessäkin ajassa.
Mittakaavaa antaa Helsingissä sijaitseva kohde: Paloheinän kuntoportaissa on Lipaksen lisätiedon mukaan 254 porrasaskelmaa, portaat ovat 121 metriä pitkät ja 2,5 metriä leveät, ja niiden ala- ja yläpäässä on ulkokuntoilulaitteita.
Uusia portaita valmistuu jatkuvasti: esimerkiksi Savelanpuiston kuntoportaiden rakennusvuodeksi on kirjattu 2021. Porrastreenissä nousu tehdään reippaasti ja alastulo rauhallisesti, ja kaide antaa tukea liukkaalla.
Portaissa treeni skaalautuu helposti: kävellen nousu on peruskuntoilua, juosten intervalliharjoitus ja kahden askelman loikilla voimatreeni. Sama porras palvelee siis sekä aloittelijaa että kilpaurheilijaa, ja moni käy portailla porukalla, jolloin motivaatio pysyy yllä.
Hyvä perusrunko on lyhyt alkulämmittely, muutama monipuolinen liike ja venyttely lopuksi. Leuanveto, dippi, punnerrus eri korkeuksilta ja kyykky laitteella tai ilman kattavat suurimmat lihasryhmät. Kaksi tai kolme kierrosta riittää alkuun.
Kehonpainoharjoittelu skaalautuu kuntotasolle: samaa liikettä voi keventää tai vaikeuttaa otetta ja kulmaa muuttamalla. Siksi sama paikka palvelee sekä aloittelijaa että kokenutta treenaajaa.
Ulkokuntosali sopii myös ikääntyville, sillä monet laitteet on suunniteltu liikkuvuuden ja tasapainon ylläpitoon. Rauhallinen, säännöllinen harjoittelu tuottaa enemmän kuin satunnainen rääkki. Lepopäivät kuuluvat ohjelmaan siinä missä treenitkin, sillä lihakset kehittyvät palautuessa, ja kevyt kävely tai venyttely sopii välipäivien liikunnaksi.
Laitteet sopivat myös omatoimiseen kuntoutukseen ja liikunnan aloittamiseen, sillä liikkeet voi tehdä täysin omaan tahtiin ilman katseita tai aikapaineita. Ulkona treenaaminen tuntuu monesta vapaammalta kuin salilla, ja raikas ilma tekee harjoituksesta samalla ulkoiluhetken.
Ulkokuntosalit ovat käytössä ympäri vuoden. Kesällä treeni on helpointa, mutta kevät ja syksy ovat monelle mieluisinta aikaa, kun ilma on viileä eikä aurinko porota. Sateella metalliset laitteet ovat liukkaita, joten ote varmistetaan.
Talvi ei estä harjoittelua, mutta vaatii varautumista: kerrospukeutuminen, käsineet ja pitävät kengät tekevät pakkastreenistä mukavan. Lämmittely tehdään talvella pidempänä, ja liukkaus huomioidaan etenkin portaissa.
Pimeällä treenatessa valaistu paikka on turvallisin valinta, ja heijastin kuuluu syksyn varustukseen matkalla paikalle. Sään mukaan joustava harrastaja huomaa, että ulkotreeni onnistuu useampana päivänä vuodessa kuin etukäteen arvaisi.
Talvikauden muuta liikuntaa löytyy oppaasta talviaktiviteetit ja talvikohteet ja kesän ideoita oppaasta kesäaktiviteetit ja kesäkohteet.
Ulkokuntoilupaikat ovat tyypillisesti kuntien ylläpitämiä ja vapaassa käytössä, joten kynnys kokeilla on matala. Treenikaverin voi ottaa mukaan, ja perheen pienimmät viihtyvät usein viereisellä leikkipaikalla saman ulkoilun aikana.
Ulkokuntosaleilla näkee kaikenikäisiä käyttäjiä aamuvirkuista iltatreenaajiin, ja yhteisillä laitteilla vallitsee mutkaton vuorottelu. Laitteet jätetään seuraavalle siistiin kuntoon, ja ruuhka-aikoina pitkät sarjat sovitetaan muiden käyttäjien mukaan.
Maksuttomia liikunta- ja retkikohteita on koottu oppaaseen ilmaiset retkikohteet. Sisäharjoittelun paikat löytyvät kuntosalien kategoriasta.
Ulkoilupäivään voi yhdistää muutakin: lähistöltä löytyvät usein skeittipuistot, luontopolut ja uimarannat.
Kartalla on 1 744 kohdetta kategoriassa Ulkokuntoilupaikat, 277 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Helsingissä (87 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 1 150 kohteella on kotisivulinkki ja 636 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 1 744 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Tyypillinen ulkokuntosali sisältää laitteita sekä lihaskunnon että liikkuvuuden harjoittamiseen. Esimerkiksi Hollolan suunnalla sijaitsevalla Toimintapuiston kuntoilupaikalla on Lipaksen lisätiedon mukaan kuntoilulaitteita liikkuvuuden ja lihaskunnon ylläpitämiseen.
Laitekanta vaihtelee yksinkertaisista leuanvetotangoista säädettäviin vastuslaitteisiin. Jyväskylässä sijaitsevalla Sataman ulkokuntosalilla on muun muassa Core Twist -keskivartalotreenilaite pyörivillä tangoilla, vatsalihaslaite ja kolme eri painoista kiinteää kahvakuulaa magneettivastuksella, jossa vastusta säädetään liikkeen voimakkuudella.
Paikkojen koko vaihtelee: pienimmillään kyse on muutamasta laitteesta puiston laidalla. Helsingissä esimerkiksi Namika Areenan ulkokuntosalilla on kuusi kuntoilulaitetta, ja Talin liikuntapuiston ulkokuntosalin pintamateriaali on muovia eli synteettistä materiaalia.
Laitteiden käyttö on suunniteltu itsestään selväksi, ja useimmissa kohteissa laitteisiin tai opastauluihin on merkitty ohjeet oikeaan suoritukseen. Uuteen laitteeseen kannattaa tutustua rauhassa kevyillä toistoilla ennen kuin lisää tehoja.
Kuntoportaiden ja laitteiden yhdistelmät ovat yleistyneet, jolloin samalta paikalta saa sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoituksen. Kohdesivut kertovat, mitä varustusta kullakin paikalla on, joten treenin sisällön voi suunnitella jo etukäteen.
Kuntien kärjessä on Helsinki 119 kohteella. Espoossa kohteita on 72, Vantaalla 53, Oulussa 48, Turussa 46 ja Lahdessa 44. Verkosto kattaa silti käytännössä koko maan, sillä 1818 kohdetta jakautuu 275 kunnan alueelle.
Ulkokuntoilupaikkoja rakennetaan usein koulujen ja liikuntapuistojen yhteyteen lähiliikuntapaikoiksi, joten ne löytyvät läheltä arkea. Esimerkiksi Kankaanpään keskustassa sijaitsee Keskustan koulun lähiliikuntapaikka.
Kartalta kohteet voi suodattaa kunnittain, joten oman asuinalueen tai mökkiseudun treenipaikat löytyvät hetkessä.
Karttaa voi käyttää myös lenkkireitin suunnitteluun: kun reitin varrelle osuu kuntoilupiste tai portaat, lenkkiin saa lihaskunto-osuuden ilman erillistä treenikertaa. Moni kokoaa näin oman lähialueensa kiertolenkin, jossa pysähdyspaikat rytmittävät matkaa.