Venesatamat kartalla: yli 450 vierasvenesatamaa ja kotisatamaa rannikolla, järvillä ja saaristossa. Selaa kunnittain, ilmaiseksi ja ilman kirjautumista.
487 kohdetta
Eniten niitä on Kuopiossa (77), Tampereella (29) ja Helsingissä (21). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 487 venesatamaa 147 kunnasta. Mukana on kotisatamia, vierasvenesatamia, laivarantoja ja pienempiä laituripaikkoja sekä rannikolta että sisävesiltä. Jokaisen sataman kohdalta näet sijainnin kartalla ja saatavilla olevat perustiedot, kuten palvelut silloin kun ne on ilmoitettu.
Kartta palvelee kolmea käyttäjää: veneilijää, joka suunnittelee reittiä ja etsii käyntisatamia, venepaikkaa etsivää, joka haluaa nähdä oman seudun satamat, sekä rannalla liikkujaa, jolle satama on osa kaupungin tai kylän rantamaisemaa.
Satamatiedot on koottu yhteen karttanäkymään, jotta reitin voi suunnitella kokonaisuutena: etäisyydet, vaihtoehtoiset satamat ja rannan palvelut näkyvät samasta näkymästä. Aineistossa on satamia sekä suurista kaupungeista että pieniltä kyliltä, joten kartta kattaa veneilyn koko kirjon soutuveneestä purjeveneeseen.
Satamat jakautuvat käyttötarkoituksen mukaan muutamaan päätyyppiin. Kotisatama on paikka, jossa vene säilyy kauden yli omalla laituripaikalla. Vierasvenesatama on veneilijän käyntikohde, josta löytyy tavallisesti kiinnityspaikkoja lyhytaikaiseen pysähtymiseen ja usein myös palveluita. Laivarannat ja luonnonsatamat täydentävät verkostoa reittien varrella.
Sama satama voi palvella useaa tarkoitusta, ja isoissa satamissa alueet on jaettu käytön mukaan. Esimerkiksi Kaupungintalon rannan laituripaikoilla (Joensuu) on erikseen alue, jolla on kylkikiinnityspaikkoja pienemmille veneille.
Luonnonsatama on rantautumispaikka ilman rakennettuja palveluita, ja sen käyttö perustuu vesillä liikkujan jokamiehenoikeuksiin sekä hyviin tapoihin. Rantautuminen toisen laituriin tai pihapiiriin ei kuulu näihin oikeuksiin, joten luonnonsatamaksi valitaan asumattomia rantoja. Kartalla satamatyypit näkyvät kohteen tiedoissa silloin, kun ne on ilmoitettu, joten epäselvässä tapauksessa satamaan kannattaa olla yhteydessä ennen pidempää siirtymää.
Veneilykausi alkaa jäiden lähdettyä ja vesien lämmettyä, etelärannikolla aiemmin ja sisävesillä sekä pohjoisessa myöhemmin. Sesongin huippu osuu keskikesään, jolloin vierassatamien paikat täyttyvät suosituimmissa kohteissa aikaisin iltapäivällä. Alku- ja loppukaudella satamissa on väljempää, mutta osa palveluista voi olla kiinni. Kesän ruuhkahuippuina satamaan kannattaa saapua ajoissa iltapäivällä, ja varasatama on hyvä valita jo aamulla.
Turvallisuus kuuluu jokaiseen vesillelähtöön: pelastusliivit jokaiselle, sääennuste tarkistettuna ja reittisuunnitelma jonkun tietoon. Alkukauden kylmä vesi on riski kokeneellekin, joten varovaisuus korostuu heti jäiden lähdettyä. Syyskauden pimenevät illat vaativat lisäksi toimivat kulkuvalot.
Syksyllä veneet nostetaan talvisäilytykseen, ja moni kotisatama hiljenee talveksi. Satama-alueet ovat silti monessa kaupungissa ympärivuotisia ulkoilupaikkoja, joissa rantaraitit ja kahvilat palvelevat myös veneilykauden ulkopuolella.
Satamilla on usein pitkä historia. Krookan (Merikarvia) alueen vanhin asutus syntyi 1300-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla paikka tunnettiin jo laivanrakentajistaan ja käsityöläisistään. Porin jokisataman ensimmäinen satama syntyi kaupungin perustamisen yhteydessä 1500-luvulla. Viholan satamaan (Nokia) liittyy oma vaiheensa: Neptun-yhtiön toiminta lakkautettiin 1930, ja samalla höyrylaiva Panu siirtyi Näsijärveltä Pyhäjärvelle.
Nykysatamista Rajahaudan venesatama Oulussa on lähteen mukaan venepaikkojen määrällä mitattuna Pateniemen suuralueen suurin venesatama. Ajolanrannassa (Naantali) toimii Ajola Yachts, joka tuo sivujen mukaan maahan maailman suurimman purjevenevalmistajan Beneteaun veneitä. Veneettömälle vesillä liikkujalle vaihtoehdot löytyvät melontakohteiden kartalta.
Historia näkyy satamissa muutenkin kuin kyltteinä: vanhat laivarannat, makasiinit ja telakkarakenteet kertovat ajasta, jolloin vesitiet olivat maan pääväyliä. Moni satamakäynti onkin samalla pieni paikallishistorian oppitunti, joka avautuu parhaiten kävelemällä ranta päästä päähän.
Kartalla on 487 kohdetta kategoriassa Venesatamat, 147 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Kuopiossa (77 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 62 kohteella on kotisivulinkki ja 9 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 487 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Palveluvarustus vaihtelee pelkästä laiturista täyden palvelun satamiin, joten veneilijän kannattaa tarkistaa tiedot ennen kiinnittymistä. Hyvä esimerkki monipuolisesta varustuksesta on Gölisnäs (Inkoo), josta löytyvät infotaulu, keittokatoksia, pysäköintiä, käymälöitä, uimalaitureita, kiinnityspoijuja ja venelaitureita.
Osa satamista on kehittynyt koko perheen kohteiksi. Ruoveden laivarannan alueella on minigolfia, beach volleyta, padelkenttä, uimaranta hyppytorneineen, leikkipaikka ja kiipeilyteline. Tällainen satama toimii päiväretkikohteena myös ilman venettä.
Polttoaineen saatavuus kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä jakelupisteitä on harvassa ja osa palvelee vain kesän sesonkiaikaan. Juomavesi ja jätehuolto ovat toinen toistuva kysymys: kaikkien satamien varustukseen ne eivät kuulu, joten tankkaus ja tyhjennys tehdään siellä missä palvelu on.
Reittisuunnittelussa satamat kannattaa poimia kartalta etukäteen niin, että päivämatkat pysyvät kohtuullisina ja jokaiselle illalle on varasatama sään varalta. Suojaisuus on tärkein yksittäinen ominaisuus: avoimelle selälle jäävä satama voi olla kovalla tuulella epämukava tai käyttökelvoton.
Kotisataman valinnassa painavat eri asiat kuin käyntisatamassa: venepaikan hinta, jonotilanne, talvisäilytysmahdollisuus ja etäisyys kotoa ratkaisevat. Venepaikkoja hallinnoivat tavallisesti kunnat ja veneseurat, ja suosituimmille paikoille voi olla jonoa, joten hakemus kannattaa jättää ajoissa.
Ankkurointi ja poijukiinnitys vaativat harjoittelua, joten uusi veneilijä valitsee mieluiten laituripaikan. Tuulen suunta ratkaisee, kummalta puolelta laituria paikka kannattaa ottaa, ja kiinnittymistä helpottaa, kun köydet ja lepuuttajat ovat valmiina jo satamaan tultaessa.
Perheveneilijälle sataman palvelut ratkaisevat usein enemmän kuin matka. Uimapaikat, leikkipaikat ja rannan palvelut tekevät satamapäivästä lapsille mieluisan. Lähistön uintipaikat löydät uimarantojen kartalta ja kalapaikat kalastuskohteiden kartalta. Saariston reittejä rytmittävät myös majakat ja lossit, jotka kertovat, missä väylät kulkevat.
Kartan aineistossa eniten satamia on Kuopiossa, jossa niitä on 77. Tampereella satamia on 29, Helsingissä 21, Jyväskylässä 18, Oulussa 11 ja Paraisilla 10.
Kärkilista kertoo sisävesiveneilyn vahvuudesta: järvi-Suomen kaupungit ovat satamaverkoston tihein alue, ja rannikolla satamat jakautuvat laajemmalle saaristoon. Suosituimpiin hakuihin kuuluvat myös vierasvenesatamat, joten kartan satamatietoja kannattaa käyttää nimenomaan reittisuunnittelun pohjana.
Saaristomerellä ja Ahvenanmaan vesillä vierassatamaverkosto on veneilymatkailun perusta, ja hakuja tehdäänkin erikseen Ahvenanmaan vierasvenesatamista. Sisävesillä Saimaan, Päijänteen ja Kallaveden kaltaiset suuret järvialtaat tarjoavat satamaverkoston, jolla pidempi veneretki onnistuu ilman rannikolle siirtymistä.