Museot kartalla: yli 1000 taidemuseota, kotiseutumuseota ja erikoismuseota, suodatettavissa kunnittain. Kartta on maksuton, kirjautumista ei tarvita.
1 020 kohdetta
Eniten niitä on Helsingissä (74), Turussa (20) ja Espoossa (18). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tämä sivu vastaa hakuun museot Suomessa: kartalle on koottu 1 020 museota 263 kunnasta. Suurin ryhmä ovat kulttuurihistorialliset ja erikoismuseot, ja niiden rinnalla kartalta löytyy 182 taidemuseota sekä 141 kotiseutumuseota. Jokaisen museon omalta sivulta näkyvät sijainti ja perustiedot, joten käynnin suunnittelu alkaa suoraan kartalta.
Museoverkosto kattaa käytännössä koko maan. Sama kartta palvelee siis sekä kaupunkiloman kulttuuriohjelmaa kokoavaa että mökkimatkalla lähiseudun kohteita etsivää. Kuntarajauksella näkymän saa rajattua omaan maakuntaan tai yksittäiseen kaupunkiin, jolloin tarjonnasta erottuvat nopeasti sekä isot laitokset että pienet paikallismuseot.
Jos haet laajempaa kokonaiskuvaa kulttuurikohteista, katso myös kulttuurikohteiden opas sekä linnat ja kartanot ja kirkot. Ne täydentävät museokierrosta samalla suunnalla.
Lasten kanssa museokäynti onnistuu parhaiten, kun kohteessa on jotain kosketeltavaa, kokeiltavaa tai tarinallista. Monissa museoissa on lapsille suunnattuja työpajoja, tehtäväratoja tai omia näyttelykokonaisuuksia. Lyhyt, selkeästi rajattu käynti toimii pienimmille paremmin kuin koko talon kiertäminen, ja tauko museokahvilassa jaksottaa päivää mukavasti.
Tunnettu esimerkki lapsiperheiden suosikista löytyy Tampereelta: Tampereen taidemuseon tunnetuin kokoelman osa on Muumilaakso, jossa on Tove Janssonin alkuperäispiirroksia ja Tuulikki Pietilän kolmiulotteisia kuvaelmia. Kotiseutumuseoiden pihapiirit vanhoine rakennuksineen ja esineineen kiinnostavat usein myös lapsia, kun aikuinen kertoo, mihin esineitä on käytetty.
Lisää perheille sopivia kohteita on koottu lasten kanssa liikkuvien oppaaseen. Sadesäällä museo on luonteva valinta, ja muita sisäkohteita löytyy sadepäivän oppaasta.
Museokäynnin ei tarvitse maksaa paljon. Monet kaupunkien museot järjestävät säännöllisiä ilmaispäiviä tai iltoja, jolloin sisään pääsee maksutta, ja osa museoista on aina maksuttomia. Ilmaispäivät ilmoitetaan museoiden omilla sivuilla, joten ne on helppo tarkistaa ennen käyntiä ja sovittaa oma aikataulu niiden mukaan. Säännöllisesti museoissa kulkeva säästää ilmaispäiviä hyödyntämällä vuoden mittaan selvää rahaa.
Kotiseutumuseoiden ja pienten erikoismuseoiden pääsymaksut ovat yleensä maltillisia, ja lapset pääsevät moniin museoihin ilmaiseksi. Ilmaispäivinä suosituimmissa kohteissa voi olla jonoa, joten aikaisin liikkeellä oleva saa rauhallisimman käynnin. Maksuttomia käyntikohteita laajemmin on koottu maksuttomien nähtävyyksien oppaaseen.
Jos museoissa tulee käytyä useita kertoja vuodessa, Museokortti on harkinnan arvoinen. Se on vuosimaksullinen kortti, joka toimii pääsylippuna suureen joukkoon museoita eri puolilla maata. Kortti kannustaa poikkeamaan myös kohteisiin, joihin ei muuten tulisi ostettua erillistä lippua, ja sen saa useimmiten hankittua suoraan museon kassalta tai verkosta.
Kertaliput hinnoitellaan museokohtaisesti. Yleensä isojen taidemuseoiden liput ovat kalliimpia kuin pienten paikallismuseoiden, ja alennuksia on tarjolla muun muassa opiskelijoille ja eläkeläisille. Perhelippu on lapsiperheelle usein edullisin vaihtoehto. Ryhmille ja opastetuille kierroksille on omat hintansa, jotka kannattaa varmistaa museosta etukäteen.
Museoita on eniten suurissa kaupungeissa. Kartalla kärjessä on Helsinki, jossa museoita on 73. Turussa niitä on 20, Espoossa ja Tampereella kummassakin 18, Kuopiossa 18 ja Kouvolassa 17. Kaupunkilomalla museotarjontaa riittää siis useamman päivän ohjelmaksi, ja kävelyetäisyydellä toisistaan voi olla useita eri tyyppisiä museoita.
Kartan arvo on silti myös pienissä kunnissa. Kotiseutumuseoiden verkosto ulottuu lähes joka puolelle maata, joten museokäynnin voi yhdistää mökkireissuun tai läpiajomatkaan sielläkin, missä isoja laitoksia ei ole. Pienen museon vahvuus on paikallisuus: näyttely kertoo juuri sen seudun elämästä, elinkeinoista ja ihmisistä.
Muutama esimerkki kuvaa museokentän kirjoa. Kansallismuseo Helsingissä on maan keskeisiä kulttuurihistoriallisia museoita, ja sen kokoelmissa on noin puoli miljoonaa esinettä, joista huolehtivat Kokoelmakeskus sekä kokoelma- ja tutkimusyksikkö.
Taiteilijakoteihin pääsee tutustumaan muun muassa Kalelassa (Ruovesi), jonne Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela muutti perheineen kesällä 1937 ja käynnisti korjaus- ja entisöintityöt, joiden ensimmäinen vaihe valmistui 1939. Arkkitehtuurista kiinnostuneelle sopii Hvitträsk (Kirkkonummi), jonka piha on puistomainen ja englantilaisen linnanpihan kaltainen ja jonka rannassa on sauna ja uimaranta.
Esihistoriaa avaa Kierikkikeskus Oulussa, joka palkittiin vuonna 2002 Europa Nostra -palkinnolla. Ruukkimiljööseen vie Fagervik (Inkoo), jossa opastettu kävely kestää noin 1-1,5 tuntia. Nämä esimerkit ovat vain pintaraapaisu: kartalta löydät vastaavia kohteita omalta suunnaltasi, olipa kiinnostuksesi kohde taide, tekniikka, esihistoria tai paikallinen elämäntapa.
Hyvin suunniteltu käynti on rennompi. Varaa isoon museoon reilusti aikaa ja valitse etukäteen pari kokonaisuutta, joihin keskityt, sillä kaikkea ei ehdi eikä tarvitse nähdä kerralla. Ulkovaatteet ja isot laukut jätetään useimmissa museoissa naulakkoon tai lokeroon, mikä tekee kiertämisestä kevyempää.
Valokuvaus on monissa näyttelyissä sallittua ilman salamaa, mutta käytännöt vaihtelevat, joten ohjeet kannattaa katsoa sisäänkäynniltä. Esteettömyys on isoissa museoissa yleensä hyvällä tasolla, mutta vanhoissa rakennuksissa ja kotiseutumuseoissa portaat ja kynnykset ovat tavallisia, joten liikkumisen apuvälineiden kanssa tilanne on hyvä varmistaa etukäteen. Museokauppa ja kahvila kruunaavat monen käynnin, ja moni museokauppa on itsessään hyvä paikka löytää paikallisia tuliaisia.
Kartalla on 1 020 kohdetta kategoriassa Museot, 263 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Helsingissä (74 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 481 kohteella on kotisivulinkki ja 180 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 1 020 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Museon valinnassa auttaa, kun miettii ensin, millaisesta sisällöstä on kiinnostunut. Taidemuseoissa painopiste on näyttelyissä, jotka vaihtuvat säännöllisesti, joten sama museo tarjoaa eri käynneillä eri sisällön. Ennen käyntiä kannattaa vilkaista, mikä näyttely on parhaillaan esillä, sillä se ratkaisee kokemuksen enemmän kuin rakennus.
Kulttuurihistorialliset museot ja erikoismuseot keskittyvät tiettyyn aiheeseen, kuten tekniikkaan, merenkulkuun, esihistoriaan tai arkkitehtuuriin. Niiden perusnäyttelyt pysyvät pidempään samoina, joten ne sopivat hyvin kertakäynniksi matkan varrella. Kotiseutumuseot taas kertovat paikallishistoriasta, toimivat usein vanhoissa rakennuksissa ja ovat monin paikoin auki lähinnä kesäkaudella.
Aukioloajat kannattaa aina tarkistaa ennen matkaa. Pienten museoiden aukiolot vaihtelevat paljon, osa palvelee vain sopimuksesta ja moni sulkee ovensa talveksi. Isoissa kaupunkimuseoissa hiljaisimpia hetkiä ovat yleensä arkiaamut, kun taas viikonloppuisin ja ilmaispäivinä väkeä on enemmän.