Pyöräilyreitit kartalla: yli 800 maantie- ja maastopyöräreittiä ympäri Suomen, selattavissa kunnittain. Käyttö on ilmaista, kirjautumista ei tarvita.
817 kohdetta
Eniten kohteita on näissä kunnissa: Kontiolahdella (26), Vaasassa (26) ja Mäntyharju (25). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 817 pyöräilyreittiä 196 kunnasta. Aineisto jakautuu kahteen pääryhmään: maastopyöräreittejä on 515 ja maantiepyöräilyreittejä 261, minkä lisäksi mukana on retkipyöräilyreitti. Jokaisen reitin kohdalta näet sijainnin kartalla sekä saatavilla olevat perustiedot, kuten pituuden ja pintamateriaalin silloin kun ne on ilmoitettu.
Kartta palvelee sekä maastopyöräilijää, joka etsii ajettavia polkuja lähimetsästä, että retki- ja maantiepyöräilijää, joka suunnittelee pidempää lenkkiä tai monipäiväistä reissua. Reitit voi rajata kartalta kunnittain, joten oman seudun tarjonta selviää nopeasti. Reittien pituudet vaihtelevat muutaman kilometrin lenkeistä satojen kilometrien kiertomatkoihin, joten ajettavaa löytyy niin iltalenkille kuin lomaviikolle.
Hakusanojen perusteella pyöräilijät etsivät erityisesti mtb-reittejä ja valmiita reittiehdotuksia omaan lomakohteeseen. Tämä kartta vastaa molempiin tarpeisiin, sillä reittityyppi näkyy kohteen tiedoista ja karttanäkymä paljastaa, mitä lähistöllä on.
Maastopyöräreitit ovat kartan suurin ryhmä, ja niitä löytyy niin kaupunkien ulkoilualueilta kuin matkailukeskusten reittiverkoista. Maastoreitin vaativuus vaihtelee leveästä ulkoilupolusta tekniseen juurakkopolkuun, joten reittikuvaus ja pintamateriaali kannattaa katsoa ennen lähtöä.
Matkailukeskusten ympärille on rakennettu myös varta vasten pyöräilyyn suunniteltuja alueita. Esimerkiksi Tonttumetsän pyöräilypuiston Santa's Trail (Rovaniemi) on reitti, jonka leveydeksi on merkitty 1,5 metriä ja pituudeksi 4,38 kilometriä. Tällaiset rakennetut reitit sopivat hyvin lajin opetteluun, koska pinta on tasaisempi ja linjat ennakoitavia. Reittien vaativuusluokitukset ovat keskusten omia, joten uudella alueella ensimmäinen lenkki kannattaa ajaa luokitusta helpommalla reitillä ja nostaa tasoa vasta, kun paikallinen merkintätapa on tuttu.
Maastossa pätee yksinkertainen etiketti: kävelijät väistetään aina, vauhti sovitetaan näkyvyyden mukaan ja märkiä polkuja säästetään, koska pehmeä polku kuluu ajettaessa moninkertaisesti. Yhteisillä ulkoilureiteillä ystävällinen merkinanto ohitettaessa pitää kaikki osapuolet hyvällä tuulella.
Pitkää lenkkiä tai pyörämatkaa suunnittelevalle kartalta löytyy useita laajoja kokonaisuuksia. Rannikkoreitti (Salo) kiertää Salon, Kemiönsaaren, Hangon ja Raaseporin seuduilla, ja pituutta kertyy noin 230 kilometriä. Hitonhaudan soratiekierros (Jyväskylä) on 349 kilometrin ja 5-7 päivän soratievoittoinen ympyräreitti Keski-Suomen sydämessä, ja se yhdistää Jyväskylän, Joutsan, Lievestuoreen, Suolahden ja Uuraisten asutuskeskukset sekä palvelut ja luontokohteet pitkälti liikenteettömiä teitä pitkin.
Monipäiväisellä reitillä etappien pituus kannattaa mitoittaa maltillisesti, sillä sorapinnalla ja kuormatulla pyörällä keskinopeus jää selvästi maantievauhtia matalammaksi. Yöpymisiin sopivat paikat löytyvät esimerkiksi leirintäalueiden ja laavujen kartoilta.
Maantiereiteillä liikenne on suurin turvallisuustekijä. Vähäliikenteiset sora- ja kylätiet ovat retkipyöräilijän parasta verkostoa, ja moni kartan pitkistä reiteistä on linjattu juuri niille. Näkyvyys kannattaa varmistaa valoilla ja heijastavilla varusteilla myös kesällä.
Kypärä, juomapullo ja perustyökalut kuuluvat jokaiselle lenkille. Maastossa rikkoutumisriski on suurempi kuin asfaltilla, joten mukana on hyvä olla varasisärengas, pumppu ja monitoimityökalu. Pitkällä reitillä myös ketjuöljy ja kuivat vaihtovaatteet maksavat painonsa.
Pyörän huolto ennen pitkää reissua kannattaa tehdä ajoissa: jarrupalat, renkaiden kunto ja vaihteiden säätö tarkistetaan mieluummin kotona kuin reitin varrella. Sähköpyörällä liikkuvan on lisäksi suunniteltava lataus, sillä pitkillä sorareiteillä latauspisteitä ei välttämättä ole tarjolla. Juomapisteitä on maastoreiteillä harvoin, joten vesi kannetaan mukana, ja helteellä nestettä kuluu selvästi enemmän kuin viileällä.
Pyöräilykausi alkaa etelässä tyypillisesti keväällä teiden ja polkujen kuivuttua ja jatkuu pitkälle syksyyn. Maastoreiteillä kevään kelirikko on huonointa aikaa, sillä märkä polku kuluu ajettaessa ja pyörä uppoaa pehmeään maahan. Kuiva loppukesä ja alkusyksy ovat monen maastopyöräilijän suosikkiaikaa. Syyskelillä märät juuret ja lehtien peittämät polut ovat liukkaita, mikä kannattaa huomioida rengasvalinnassa ja vauhdissa.
Sään lisäksi kannattaa seurata reittien kunnostusilmoituksia, sillä hakkuut ja kunnostustyöt voivat sulkea osuuksia kesken kauden. Ylläpitäjän kanavat kertovat ajantasaisen tilanteen.
Pohjoisessa kausi on lyhyempi, mutta valoisat kesäyöt mahdollistavat pitkät ajopäivät. Talvella osa reiteistä pysyy ajettavina leveärenkaisella talvipyörällä, ja tunturikeskusten reittiverkot palvelevat myös lumiseen aikaan. Talven muihin lajeihin löytyy ideoita talviaktiviteettien oppaasta.
Kartalla on 817 kohdetta kategoriassa Pyöräilyreitit, 196 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Kontiolahdella (26 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 491 kohteella on kotisivulinkki ja 213 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 817 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Reitin valinnassa kolme tietoa kertoo eniten: pituus, pintamateriaali ja taukopaikat. Pintamateriaali ratkaisee, millä pyörällä reitti on mukava ajaa. Esimerkiksi Hiekkasärkkien rengasreitillä (Kalajoki) pinta vaihtelee hakkeesta soraan ja asfalttiin, jolloin kapearenkainen maantiepyörä ei ole paras valinta.
Taukopaikat helpottavat pitkän päivän rytmittämistä. Salpalinjan ja Iivaaran kierron (Kuusamo) 86 kilometrin reitin varrella on kolme taukopaikkaa. Saman seudun lyhyemmästä päästä Kuusamon kurkistelua on 28 kilometrin reitti, jota ylläpitää yksityinen yhdistys.
Perheen kanssa reitiksi kannattaa valita lyhyt rengasreitti, jonka varrella on levähdyspaikkoja ja mielellään uimaranta. Rengasreitin etu on, ettei paluumatkaa tarvitse suunnitella erikseen, ja matkan voi mitoittaa lasten jaksamisen mukaan. Uintipaikat löydät uimarantojen kartalta.
Kartan aineistossa eniten reittejä on Vaasassa, jossa niitä on 28. Kuusamossa reittejä on 24 ja Mäntyharju yltää 19 reitillä kolmanneksi. Oulussa reittejä on 16, Sallassa 14 ja Vantaalla 12.
Lista näyttää, että pyöräreittejä rakennetaan kahdella logiikalla: matkailukeskukset kokoavat laajoja reittiverkkoja vierailijoille, ja kaupungit merkitsevät lähireittejä asukkaiden arkiliikuntaan. Oulun seutu erottuu hauissa omana kokonaisuutenaan, ja pyöräilykartta onkin kaupungissa monelle arkityökalu. Matkailijalle taas kärkikuntien reittimäärät kertovat, että pyörä kannattaa ottaa lomalle mukaan tai vuokrata paikan päältä. Suosituimpiin hakuihin kuuluvat myös Saimaan ja Kolin seudun pyöräilyreitit, joten järvi-Suomen tarjontaa kannattaa selata kartalta laajemminkin. Kävellen kuljettavat vastineet löytyvät vaellusreittien kartalta, ja moni ulkoilualue palvelee molempia kulkijoita samoilla urilla.
