Frisbeegolfradat kartalla: yli 850 rataa koko Suomesta. Selaa kunnittain ja poimi lähin heittopaikka. Maksuton kartta, ei rekisteröitymistä.
854 kohdetta
Eniten niitä on Kouvolassa (16), Helsingissä (15) ja Hämeenlinnassa (12). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Frisbeegolf on kasvanut koko kansan lähiliikunnaksi, ja ratoja löytyy nykyään lähes joka kunnasta. Tälle kartalle on koottu 854 rataa 294 kunnan alueelta, puistojen parin korin harjoituspaikoista täysimittaisiin metsäratoihin.
Sivu auttaa löytämään sopivan radan: aloittelijalle helpon lähiradan, kokeneelle pelaajalle uuden haastavan kohteen tai lomamatkalle radan, joka osuu reitin varrelle. Radat näkyvät kartalla sijainteineen, ja kohdesivut kertovat radan tiedot.
Laji sopii koko perheelle, sillä kierroksen kävelee omaan tahtiin ja välineiksi riittää muutama kiekko. Kynnys on matala myös siksi, että valtaosa radoista on vapaassa käytössä ilman vuorovarauksia.
Frisbeegolfkiekot jaetaan kolmeen päätyyppiin. Putteri on hidas ja vakaa, ja sillä pelataan lyhyet heitot koriin. Midari eli keskimatkan kiekko on monikäyttöisin ja lentää hallitusti keskipitkät väylät. Draiveri on nopea avauskiekko, joka vaatii eniten heittovoimaa ja tekniikkaa.
Kiekkojen kylkeen painetut numerot kuvaavat lento-ominaisuuksia: nopeutta, liitoa ja kaartamista heiton eri vaiheissa. Aloittelijan ei tarvitse opetella numeroita ulkoa, sillä nyrkkisääntö on yksinkertainen: hitaammat ja vakaammat kiekot ovat helpompia hallita. Hyvä aloitussetti on putteri, midari ja loivasti kaartava draiveri, ja monella radalla pärjää alkuun pelkällä midarilla.
Muovilaaduissa on eroja: pehmeä muovi antaa pitävän otteen ja toimii kylmällä, kova muovi kestää puuosumia ja säilyttää lento-ominaisuutensa pidempään. Käytettyjen kiekkojen ostaminen on edullinen tapa kasvattaa valikoimaa, ja moni aloittaa juuri kierrätetyillä kiekoilla. Omat yhteystiedot kiekon pohjassa ovat vakiintunut tapa, sillä löytynyt kiekko on tapana palauttaa omistajalleen. Kantamiseen riittää alkuun reppu, ja erilliset bägit ja kärryt tulevat tarpeeseen vasta kiekkomäärän kasvaessa.
Yleisin heittotapa on rystyheitto, jossa kiekko lähtee kämmenselkä edellä vartalon poikki vedettynä. Voima ei tule käsivarresta vaan vartalon kierrosta ja painonsiirrosta, ja siksi rauhallinen, hallittu heitto kantaa aloittelijalla pidemmälle kuin riuhtaisu.
Toinen perusheitto on kämmenheitto, jossa kiekko lähtee ranneliikkeellä kämmenpuoli edellä. Se kaartaa luonnostaan eri suuntaan kuin rystyheitto, joten molemmat hallitseva pelaaja selviää useammanlaisista väylistä. Puttaaminen on oma taitolajinsa, jota voi harjoitella missä tahansa: lyhyt, suora heitto koriin ratkaisee tuloskortin useammin kuin pitkä avaus.
Aloittelijan yleisin virhe on heittää liian kovaa liian nopealla kiekolla. Kehitys on nopeinta, kun harjoittelee ensin osumatarkkuutta hitaalla kiekolla ja lisää pituutta vasta tekniikan vakiinnuttua. Sanastoon törmää heti ensimmäisellä kierroksella: väylä tarkoittaa reittiä heittopaikalta korille, par väylän ihannetulosta ja mando pakollista ohituslinjaa.
Laji ei lopu lumen tuloon. Talvifrisbeegolfia pelataan samoilla radoilla, ja moni käyttää kirkkaanvärisiä kiekkoja tai kiekkoon kiinnitettävää nauhaa, jotta kiekko löytyy hangesta. Lyhyet kierrokset ja lämpimät kerrokset tekevät talvikierroksesta mukavan, ja muut talvikauden lajit löytyvät talviaktiviteettien oppaasta.
Keväällä radat voivat olla paikoin märkiä ja kuluneita, joten heittopaikoilla on syytä varoa liukastumista. Kesä ja alkusyksy ovat pääsesonkia, jolloin suosituimmilla radoilla voi olla ruuhkaa. Silloin kartta on hyödyllisimmillään: lähistöltä löytyy usein hiljaisempi vaihtoehto. Syksyllä lehtien pudottua kiekko katoaa helposti lehtikasoihin, joten kirkkaat värit palvelevat silloinkin.
Kisapelaajalle kausi huipentuu kesän viikkokisoihin ja turnauksiin, joita seurat järjestävät eri puolilla maata. Viikkokisat ovat samalla hyvä tapa löytää pelikavereita ja oppia kotiradan parhaat linjat.
Frisbeegolf on kartan maksuttomimpia kategorioita. Kohteista 854 radasta selvästi suurin osa on merkitty maksuttomaksi, joten kierros ei useimmiten maksa mitään — omat kiekot riittävät.
Aukioloaika on kirjattu vain harvaan kohteeseen. Se ei ole puute vaan kertoo lajista: rata on metsässä tai puistossa eikä sillä ole ovea. Käytännössä rata on auki niin kauan kuin näet heittää.
Poikkeus ovat koulujen yhteydessä olevat radat. Ne on merkitty päiväsaikaan koulujen käyttöön, eli oppituntien aikaan radalla ei pelata. Iltaisin ja viikonloppuisin ne ovat vapaassa käytössä.
Valaistuja ratoja on kartalla vain kourallinen. Syyskaudella se ratkaisee: ilman valaistusta kierros on aloitettava riittävän ajoissa, tai mukaan on otettava otsalamppu ja valokiekot.
Talvella osa radoista on kokonaan pois käytöstä ja osalla on käytössä lyhyempi talviversio, jossa vain osa väylistä on auki. Lumen alta korin löytäminen on hidasta, ja kiekko katoaa hankeen helpommin kuin metsään — kirkas väri on talvella hyödyllisempi kuin kesällä.
Pysäköinti kannattaa tarkistaa kohdesivulta ennen lähtöä. Osa radoista lähtee urheilukentän tai koulun pihasta, jolloin paikoitus on valmiina, osa metsätien varresta, jossa tilaa on muutamalle autolle.
Kartan radoista löytyy monenlaisia persoonallisuuksia.
Radalla pätee yksinkertainen etiketti: edellä pelaava ryhmä heittää rauhassa, nopeammat päästetään ohi eikä kiekkoa heitetä, jos heittolinjalla liikkuu ihmisiä. Monet radat kulkevat yleisillä ulkoilualueilla, joten kävelijöillä ja hiihtäjillä on aina etusija. Roskaton kierros ja ehjiksi jätetyt istutukset pitävät radat kaikkien käytössä jatkossakin.
Jos retkeen haluaa lisää sisältöä, saman alueen luontopolut, laavut ja ulkokuntosalit löytyvät omilta kartoiltaan.
Kartalla on 854 kohdetta kategoriassa Frisbeegolfradat, 294 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Kouvolassa (16 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 474 kohteella on kotisivulinkki ja 180 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 854 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Radoissa on suuria eroja, ja väärä valinta voi latistaa ensimmäisen pelikerran. Aloittelijalle sopivat lyhyet ja avoimet radat, joilla kiekko ei huku metsään. Osa radoista ilmoittaa sopivuutensa suoraan: esimerkiksi Simpeleen frisbeegolfrata (Rautjärvi) sopii sivujensa mukaan yhtä lailla aloittelijalle ja aktiivipelaajalle.
Useimmat radat ovat maksuttomia lähiliikuntapaikkoja. Esimerkiksi Massin liikuntakeskuksen frisbeegolfrata (Ulvila) on kaikille avoin ja maksuton, vuonna 2018 valmistunut 9-väyläinen rata luonnonläheisessä ympäristössä. Väylämäärä on hyvä mittari ajankäytölle: 9 väylää kiertää selvästi nopeammin kuin täysimittainen 18 väylän rata, joten lyhyempi rata sopii iltakierrokselle ja lasten kanssa pelaamiseen.
Kohdesivuilta näkee sijainnin lisäksi maaston luonteen kartalla: puistorata aukealla nurmella on eri kokemus kuin mäkinen metsärata. Ratojen vaativuus kasvaa usein väylien pituuden ja puuston tiheyden myötä, joten kuvaukset kannattaa lukea ennen matkaa. Vesiesteiden lähellä on syytä harkita, heittääkö parhaalla kiekollaan, sillä lampeen uponnut kiekko vaihtaa herkästi omistajaa.
Ratatiheys on suurin kaupunkiseuduilla. Helsingissä ratoja on 18 ja Kouvolassa 15. Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on kussakin 12 rataa, ja Turussa niitä on 11.
Koko maan kattavuus on silti lajin vahvuus: 289 kunnan alueella on vähintään yksi rata. Mökkimatkalla tai työreissulla oman kierroksen saa siis lähes mistä tahansa, ja kiekot mahtuvat autoon aina mukaan.
Ratojen määrä ei ole kaupunkien yksinoikeus. Rata sopii pieneen kuntaan hyvin, koska se ei vaadi kallista huoltoa ja palvelee kaikkia ikäryhmiä, joten mökkipaikkakunnankin rata löytyy kartalta yllättävän usein. Kartalta näkee samalla, montako rataa saman päivän reitille mahtuu.