Kartalla on 3 048 hiihtolatua 288 kunnassa, yhteensä 14 999 km, joista valaistua 3 717 km. Perinteisen tyylin latuja on 2 124, vapaan tyylin 1 591. Pisin on Ylläs maastohiihtoladut (319 km).
3 048 kohdetta
11.11.2026: lunta on 24 asemalla (asemia yhteensä 152)
Syvin lumi: Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus 12 cm, Kuusamo Kiutaköngäs 9 cm, Kemijärvi lentokenttä 7 cm
Katso kaikki kunnatLähde: Ilmatieteen laitos (CC BY 4.0)
| Kunta | Latuja | Pituus | Valaistu |
|---|---|---|---|
| Kuopio | 123 | 495 km | 57 km |
| Kuusamo | 57 | 453 km | 30 km |
| Iisalmi | 14 | 409 km | 25 km |
| Kolari | 6 | 346 km | 39 km |
| Oulu | 59 | 322 km | 78 km |
| Rovaniemi | 30 | 258 km | 71 km |
| Kittilä | 10 | 245 km | 16 km |
| Salla | 22 | 234 km | 47 km |
| Jyväskylä | 51 | 223 km | 81 km |
| Hämeenlinna | 33 | 207 km | 39 km |
| Inari | 29 | 202 km | 20 km |
| Muonio | 57 | 201 km | |
| Suomussalmi | 28 | 200 km | 30 km |
| Savonlinna | 62 | 194 km | 31 km |
| Espoo | 63 | 192 km | 85 km |
| Kokkola | 49 | 189 km | 39 km |
| Vantaa | 100 | 189 km | 49 km |
| Lappeenranta | 42 | 177 km | 39 km |
| Joensuu | 40 | 173 km | 45 km |
| Kouvola | 38 | 171 km | 70 km |
| Pelkosenniemi | 9 | 170 km | 32 km |
| Jämsä | 35 | 169 km | 42 km |
| Parikkala | 18 | 152 km | 5 km |
| Enontekiö | 18 | 142 km | 18 km |
| Helsinki | 47 | 139 km | 68 km |
| Puolanka | 8 | 131 km | 23 km |
| Ruokolahti | 22 | 128 km | 15 km |
| Siilinjärvi | 22 | 125 km | 24 km |
| Sotkamo | 15 | 124 km | 31 km |
| Lieksa | 11 | 122 km | 12 km |
| Latu | Kunta | Pituus | Valaistu | Tyyli | Taukopaikat |
|---|---|---|---|---|---|
| Ylläs maastohiihtoladut | Kolari | 319 km | 32 km | P+V | 37 |
| Rantaladun yhdyslatu | Iisalmi | 300 km | P+V | ||
| Kätkän ladut | Kittilä | 124 km | 9 | ||
| Hyrynsalmen / Ukkohallan ladut | Hyrynsalmi | 105 km | 6 km | P+V | |
| Pyhä-Luoston valaisemattomat ladut/Pelkosenniemi | Pelkosenniemi | 100 km | P+V | 15 | |
| Latureitistö Isojoki-Kangasjärvi-Lauhanvuori-Lauhansarvi | Kauhajoki | 72 km | |||
| Kolin valaisemattomat ladut | Lieksa | 68 km | |||
| Kolmostien länsipuolen ladut | Kurikka | 63 km | 4 | ||
| Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos-Rokua | Muhos | 62 km | P+V | ||
| Paljakan ladut | Puolanka | 56 km | 6,5 km | P+V | |
| Karstulan kirkonkylän ladut | Karstula | 55 km | P | 4 | |
| Kilpisjärven hiihtoreitit | Enontekiö | 55 km | |||
| Kirkonkylän ladut | Ristijärvi | 50 km | |||
| Vuokatin ladut | Sotkamo | 50 km | 15 km | P+V | |
| Sikokallion latureitit | Iisalmi | 48 km | P+V | 6 | |
| Vaalan retkiladut | Vaala | 47 km | |||
| Suomun ladut | Salla | 46 km | |||
| Kiljavannummen ladut | Hyvinkää | 45 km | 7,3 km | P+V | |
| Kontiolahden hiihtoreitit | Kontiolahti | 45 km | |||
| Levi-Rautuskylä-Köngäs | Kittilä | 44 km | 5 |
Valinnalla ei löytynyt kohteita.
P = perinteinen, V = vapaa (luistelu). Lähde: LIPAS-liikuntapaikkarekisteri (Jyväskylän yliopisto). Tyhjä solu = ei merkintää rekisterissä.
Eniten niitä on Kuopiossa (123), Vantaalla (100) ja Espoossa (63). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 3 056 hiihtolatua 288 kunnasta eri puolilta Suomea. Mukana on valaistuja kuntolatuja kaupunkien kupeesta, kyläkuntien ylläpitämiä lähilatuja ja pitkiä retkilatuja, joilla hiihtopäivä venyy helposti useaan tuntiin. Jokaisen ladun kohdalta näet sijainnin kartalla sekä saatavilla olevat perustiedot, kuten ylläpitäjän ja latutyypin.
Sivu palvelee hiihtäjää, joka etsii latuja kartalta oman kodin, mökin tai lomakohteen läheltä. Jos etsit rinteitä ja hissejä, katso erikseen laskettelukeskukset, sillä tämä sivu keskittyy maastohiihtoon.
Suomen ladut jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään: vain perinteiselle tyylille ajettuihin latu-uriin, luisteluhiihtoa varten tasattuihin baanoihin ja molemmille tyyleille kunnostettuihin latuihin. Perinteinen tyyli on useimmille tutuin ja tekniikkana anteeksiantavampi, joten se sopii hyvin harrastuksen aloittamiseen. Luisteluhiihto vaatii tasatun, leveämmän pohjan sekä hieman enemmän tasapainoa ja rytmiä.
Molempien tyylien ladut ovat yleistyneet, ja esimerkiksi Syötteen kierros (Pudasjärvi) on ajettu sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan hiihtäjille. Jos hiihdät perinteistä, pysy latu-urissa ja jätä luistelukaista vapaaksi, niin molemmat mahtuvat samalle ladulle.
Perinteisen tyylin sukset mitoitetaan hiihtäjän painon mukaan niin, että pitoalue tarttuu lumeen potkun aikana mutta liukuu, kun paino on tasaisesti molemmilla suksilla. Luistelusukset ovat jäykemmät, eikä niissä ole pitoaluetta lainkaan. Aloittelijalle pitopohjaiset sukset ovat helpoin valinta, sillä ne toimivat useimmilla keleillä ilman voitelua.
Voideltavilla suksilla pitovoide valitaan lämpötilan ja lumen laadun mukaan, ja nollakeli on voitelun kannalta keleistä vaikein. Jos välineiden säätäminen ei houkuttele, monesta hiihtokeskuksesta ja urheiluliikkeestä löytyy vuokravälineitä ja voitelupalvelua.
Muutama kohde ansaitsee erillisen noston. Pärnävaaran valaistu latu kuuluu alueeseen, joka on lähteen mukaan Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Saman alueen kuntoladulla hiihdetään paikalla, jossa toimi aiemmin kolmen rinteen laskettelukeskus, kunnes se lopetettiin kannattamattomana 1990-luvun alussa.
Aholahden lisälenkki Savonlinnassa liittyy hiihtokeskukseen, joka sai alkunsa 1960-luvulla, ja sitä ennen alueella oli Puolustusvoimien varikko. Ukonniemen valaistut ladut sijaitsevat Imatralla. Espoossa Brobackan ja Karhusuon risteyksen latuosuus on 2,7 kilometrin mittainen osa laajempaa reittiverkkoa, josta pääsee Oittaalle asti ja edelleen yhdysreiteille muun muassa Solvallan urheiluopiston suuntaan.
Hiihtolomalla latukartta on hyödyllisimmillään, sillä lomakohteen lähiladut löytyvät kartalta ilman paikallistuntemusta. Hiihtokeskusten latumaksut ja käytännöt vaihtelevat, mutta kuntien ylläpitämät ladut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Muista kuitenkin, että ladut on tehty hiihtäjille: kävely, pyöräily ja koiran ulkoiluttaminen ladulla rikkovat latu-uran ja hankaloittavat kunnossapitoa.
Varusteiksi riittää harrastuskäytössä perusvälineistö eli sukset, sauvat ja monot, jotka on mitoitettu hiihtäjän pituuden ja painon mukaan. Pukeudu kerroksittain ja varaa taukoja varten lämmintä juotavaa, sillä hiihtäessä lämpenee ja tauolla jäähtyy nopeasti.
Lasten kanssa hiihtoretki onnistuu parhaiten lyhyellä ja tasaisella ladulla, jonka varrella on taukopaikka. Ensimmäisillä kerroilla tärkeintä on leikinomaisuus, ei kilometrimäärä, ja eväshetki ladun varrella jää usein retken parhaaksi muistoksi. Muita talven ulkoiluideoita löydät talviaktiviteettien oppaasta, ja lumettomalle kaudelle saman alueen reitit löytyvät usein vaellusreittien ja luontopolkujen kartoilta.
Kartalla on 3 048 hiihtolatua 288 kunnassa, yhteensä 14 999 km, joista valaistua 3 717 km. Pituus on merkitty 2 833 ladulle 3 048:stä. Eniten latukilometrejä: Kuopio 495 km, Kuusamo 453 km ja Iisalmi 409 km.
Valaistua latua on 3 717 km 1 256 ladulla. Eniten valaistua: Ounasvaaran valaistut ladut 40 km, Ylläs maastohiihtoladut 32 km, Esteetön Elämysliikuntareitti 23 km, Kankaanpään valaistut ladut 23 km, Luoston valaistut ladut 22 km ja Kekan latu 16km 16 km.
Pisin LIPAS-rekisteriin merkitty latu on Ylläs maastohiihtoladut (Kolari), 319 km, josta valaistua 32 km.