Urheilukentät kartalla: yli 1700 yleisurheilukenttää ja monitoimikenttää, suodatus kunnittain. Ilmainen käyttää, kirjautumista ei tarvita.
1 792 kohdetta
Eniten niitä on Helsingissä (113), Oulussa (65) ja Espoossa (61). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Urheilukenttä on suomalaisen liikuntakulttuurin perusyksikkö: paikka, jossa juostaan kuntopiirit, pelataan pesäpallo-ottelut ja pidetään koulujen liikuntatunnit. Tälle kartalle on koottu 1 792 kenttää 277 kunnan alueelta, ja joukossa on 66 erikseen merkittyä yleisurheilukenttää.
Sivu auttaa löytämään lähimmän kentän omaan harjoitteluun, seuratoimintaan tai vieraspaikkakunnalla treenaamiseen. Kentät näkyvät kartalla sijainteineen, ja kohdesivut kertovat kenttäkohtaiset tiedot.
Kenttien kirjo ulottuu kirkonkylien kivituhkakentistä stadioneihin, joilla on juostu arvokisoja. Kartta kokoaa ne yhteen näkymään, jolloin oman seudun vaihtoehdot hahmottuvat nopeasti. Sama kartta vastaa myös nostalgiseen tarpeeseen, kun moni haluaa katsoa, miltä lapsuuden kotikentän seutu näyttää nykyään.
Yleisnimitys urheilukenttä kattaa hyvin erilaisia paikkoja. Tavallinen urheilukenttä on avoin nurmi-, hiekka- tai kivituhkakenttä, joka taipuu moneen lajiin. Yleisurheilukenttä taas on varusteltu lajisuorituksia varten: siellä on juoksuradat sekä suorituspaikat hypyille ja heitoille.
Ero on hyvä tietää, jos etsii paikkaa tietylle harjoitukselle. Ratakierrosten juokseminen tai pituushypyn harjoittelu vaatii yleisurheilukentän, kun taas pallopeliin tai kuntojumppaan kelpaa mikä tahansa tasainen kenttä. Kentän varustelu ja mitat vaihtelevat kohteittain, joten tarkat tiedot löytyvät kunkin kentän omalta sivulta.
Yleisurheilukentän tunnistaa maastossa juoksuratojen ovaalista. Ratojen pinnoite vaihtelee kestopäällysteestä kivituhkaan, ja se vaikuttaa siihen, millaisilla piikkareilla tai lenkkitossuilla radalle kannattaa mennä. Suorituspaikkojen kunto vaihtelee, joten kilpailunomaiseen harjoitteluun sopiva kenttä varmistetaan ylläpitäjältä. Molemmat kenttätyypit ovat kartalla omina alakategorioinaan, joten haun voi rajata suoraan yleisurheilukenttiin.
Suomalainen urheilukenttä on monikäyttötila. Sama kenttä voi palvella pesäpalloa, jalkapalloa, yleisurheilua ja koululiikuntaa eri vuoroilla. Pesäpallossa kenttäkoot vaihtelevat pelimuodon mukaan, sillä miesten, naisten ja junioreiden pelit pelataan erikokoisilla kentillä. Siksi lajiharjoitteluun sopiva kenttä varmistetaan kohdetiedoista tai seuralta. Myös ottelun kesto vaihtelee pelimuodon ja jaksojen mukaan, joten katsomoon lähtevän kannattaa varata aikaa reilusti.
Kenttien monikäyttö näkyy myös historiassa. Ilosaarirock Stadion (Joensuu) suunniteltiin alusta asti myös konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien näyttämöksi, ja Herralahden kenttä (Pori) muistetaan pesäpallosta: toiseksi korkeimmalla sarjatasolla siellä pelasi viimeksi PPT vuonna 1990. Jalkapalloon keskittyvät kentät löytyvät omalta jalkapallokenttien kartalta.
Yleisurheilussa kenttä on kokonainen harjoituskeskus: juoksusuorat, hyppypaikkojen alastuloalueet ja heittohäkit palvelevat eri lajiryhmiä. Kuntoilijalle sama ympäristö tarjoaa valmiin paikan intervalleille, loikille ja tekniikkaharjoituksille ilman seurajäsenyyttä. Juoksijalle rata on tarkka työkalu, sillä matkat ovat mitattuja ja alusta tasainen, joten vauhtia on helppo hallita. Kenttä on myös luonteva paikka perheen yhteiselle liikunnalle, sillä eri ikäiset voivat harjoitella samalla alueella omia juttujaan. Polkulenkit ja pidemmät reitit kokoaa reittikartta.
Urheilukenttä ei jää talveksi tyhjilleen. Moni kunta jäädyttää kenttiä luistelukäyttöön, jolloin sama alue palvelee ympäri vuoden. Osa kentistä toimii talvella myös hiihdon lähtöpaikkana, kun ladut vedetään kentän laidalta metsään.
Sisäkaudelle on omat paikkansa. Esimerkiksi Ouluhallin uudisosaan sisältyy 70-metrinen juoksurata ja lähes 400 neliön kuntosali sekä kamppailu-, voimistelu- ja tanssitiloja, eli harjoittelu jatkuu katon alla säästä riippumatta. Talvikauden liikuntapaikat ja lajit kokoaa talviaktiviteettien opas, ja ladut löytyvät hiihtokartalta.
Jäädytetyllä kentällä luistelu on maksutonta lähiliikuntaa, ja moni kunta pitää kentän laidalla pukukoppia tai lämmittelytilaa talvikaudella. Kelien lauhtuessa jää heikkenee nopeasti, joten kunnan ilmoituksia jäiden kunnosta kannattaa seurata. Talvella kenttien valaistus palvelee myös hämärän ajan kuntoilijoita, ja valojen käyttöajat ovat kuntakohtaisia.
Valtaosa kentistä on kuntien omistamia ja liikuntatoimen ylläpitämiä. Tyypillinen esimerkki on Lauritsalan urheilukenttä (Lappeenranta), jonka omistaja on kunta ja ylläpitäjäksi on merkitty kunnan liikuntatoimi. Seurojen vakiovuorot haetaan kunnalta, ja tapahtumakäyttö sovitaan erikseen.
Vuorojen ulkopuolella kentät ovat yleensä vapaasti kuntoilijoiden käytettävissä, ellei portilla toisin ilmoiteta. Hyviin tapoihin kuuluu väistää varattuja vuoroja, jättää suorituspaikat siistiin kuntoon ja siirtää välineet takaisin paikoilleen. Ratajuoksussa sisäradat on tapana jättää koville vauhdeille ja kävellä ulkoradoilla.
Kunnossapito rytmittää käyttöä: keväällä kentät huolletaan kesäkuntoon, ja nurmikentillä voi olla käyttötauko kasvukauden alussa. Ilmoitustaulu tai kunnan verkkosivu kertoo ajantasaisen tilanteen, ja sama kanava kertoo myös vuorojen hakuajat. Tapahtumien, kuten koulujen kisapäivien, aikana kenttä voi olla suljettu muulta käytöltä. Koulupäivän aikana koulujen viereiset kentät ovat opetuskäytössä, joten omatoimiharjoittelu kannattaa ajoittaa iltapäivään tai iltaan.
Kenttien joukossa on myös suomalaisen urheiluhistorian merkkipaikkoja.
Historialliset kerrostumat tekevät kartasta selailtavan myös kotisohvalta: moni kohde kantaa vuosikymmenten seurahistoriaa, ja kohdesivut avaavat sitä paikkakunta kerrallaan.
Jos oma laji ei löydy kentältä, saman alueen jalkapallokentät, koripallokentät, skeittipuistot ja ulkokuntosalit ovat omilla kartoillaan.
Kartalla on 1 792 kohdetta kategoriassa Urheilukentät, 277 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Helsingissä (113 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 1 266 kohteella on kotisivulinkki ja 840 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 1 792 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Suurimmat määrät ovat suurissa kaupungeissa. Helsingissä kenttiä on 96, Espoossa 71 ja Oulussa 63. Vantaalla kenttiä on 50, Kuopiossa 45 ja Turussa 40.
Verkosto kattaa silti koko maan, sillä kohteita on 280 kunnan alueella. Kenttä onkin monessa kunnassa liikuntapaikoista se, joka löytyy varmimmin: koulun vierestä, urheilupuistosta tai kirkonkylän laidalta. Kartan kuntanäkymä auttaa vertailemaan lähikuntien tarjontaa yhdellä silmäyksellä.
Urheilukenttä on monessa kunnassa liikuntapaikoista keskeisin, ja sen ympärille on kasvanut urheilupuisto halleineen ja uimahalleineen. Kartalla tämä näkyy kohteiden ryppäinä kaupunkien liikuntapuistojen kohdalla.
