Leirintäalueet kartalla: yli 600 aluetta Suomessa, caravan-paikat, mökit ja telttapaikat, suodatus kunnittain. Ilmainen, ei rekisteröitymistä.
620 kohdetta
Eniten niitä on Inarissa (22), Utsjoella (21) ja Kouvolassa (20). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 620 leirintäaluetta ja leiripaikkaa 220 kunnasta eri puolilta Suomea. Mukana ovat perinteiset leirintäalueet, caravan-alueet, leirikeskukset ja retkeilymajat, joten kartta palvelee niin telttailijaa, matkailuautoilijaa kuin mökkimajoitusta etsivää. Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot.
Leirintäalue on edullinen ja joustava tapa matkustaa. Yöpymisen voi varata lyhyellä varoitusajalla, reittiä voi muuttaa matkan varrella ja samalla alueella voi viipyä yhden yön tai koko kesän. Kartta auttaa hahmottamaan, mitä reitin varrella on tarjolla, ja vertailemaan alueita ennen valintaa. Sivu vastaa siis yhtä hyvin hakuun "camping-alueet" kuin tietyn seudun leirintäalueiden etsimiseen.
Monilla alueilla kysytään sisäänkirjautumisen yhteydessä leirintäkorttia, jonka voi tarvittaessa hankkia paikan päältä. Kortti nopeuttaa kirjautumista ja voi tuoda alennuksia, joten säännöllisesti leirintäalueilla yöpyvän kannattaa pitää se mukana.
Telttailija tarvitsee tasaisen telttapaikan, huoltorakennuksen ja keittomahdollisuuden. Teltalla liikkuva pärjää kevyillä varusteilla ja pienellä budjetilla, ja monella alueella telttapaikat on sijoitettu omalle rauhalliselle osalleen. Sadekelin varalta kannattaa tarkistaa, onko alueella yhteinen keittokatos tai tupa.
Matkailuautolle ja -vaunulle olennaisia ovat sähköpaikat, huoltopisteet ja se, mahtuuko alueelle isommallakin yhdistelmällä. Caravan-matkailussa yleisiä ovat myös kausipaikat, joissa vaunu seisoo samalla alueella koko kauden. Osa alueista on SF-Caravan-yhdistysten ylläpitämiä, ja niiden palvelut on suunnattu ensisijaisesti karavaanareille.
Mökit laajentavat leirintäalueen käyttöä: ne sopivat perheille, jotka haluavat leirintätunnelman ilman telttaa, sekä kevään ja syksyn viileisiin öihin. Mökkien varustelu vaihtelee yksinkertaisesta yöpymismökistä täysin varusteltuun lomamökkiin, joten taso kannattaa varmistaa ennen varausta. Yöpymismökissä liinavaatteet ja astiat on usein tuotava itse, kun taas varustellummassa mökissä on keittiö ja joskus oma suihku.
Kartan kohteista eniten on Inarissa (21) ja Utsjoella (21), mikä kertoo pohjoisen retkeilymatkailun painosta. Seuraavina tulevat Kouvolassa (20), Padasjoella (20), Sodankylässä (15) ja Kuusamossa (15) sijaitsevat kohteet. Pohjoisen alueet palvelevat vaeltajia ja kalastajia, etelän alueet taas kesälomalaisia ja kaupunkien lähimatkailua.
Kattavuus on laaja: 220 kuntaa tarkoittaa, että leiripaikka löytyy lähes mistä päin Suomea tahansa. Järvialueiden rantakohteet, saariston pikkualueet ja pohjoisen tunturireittien tukikohdat tarjoavat kukin omanlaisensa ympäristön, ja kartalta ne löytyvät samalla haulla.
Aluetta valitessa kannattaa miettiä, mitä ympäriltä haluaa. Rantasaunallinen järvialue sopii kesälomaviikolle, kaupungin laidan alue tapahtumamatkalle ja reitin varren pieni alue läpikulkumatkan yöpymiseen. Kohteen sivulta näkee sijainnin suhteessa palveluihin ja luontokohteisiin, mikä helpottaa valintaa.
Pohjoisen klassikoita edustaa Neljän Tuulen Tupa Inarissa: retkeilymajassa on 33 vuodepaikkaa, ja se on auki kesäkuusta syyskuuhun. Karavaanarien yhdistystoimintaa kuvaa SFC Etuniemi (Hirvensalmi), jonka alueella on kota, laavu ja tuparakennus.
Leirikeskustyyppiä edustaa Metsäkartanon leirintäalue (Rautavaara), jonka palveluihin kuuluvat majoitus, ravintolapalvelut ja ohjelmapalvelut. SF-Caravan Paraisten Seutu ry puolestaan muistuttaa lukemaan alueen tiedot tarkasti: alueella on tarjolla ainoastaan kausipaikkoja, joten satunnaista yöpyjää se ei palvele. Rytkön leirikeskus (Hyvinkää) taas kertoo varustelustaan, että WC-tilat ovat erillisessä rakennuksessa vesivessana.
Jokamiehenoikeudet sallivat tilapäisen leiriytymisen maastossa, kunhan siitä ei aiheudu haittaa maanomistajalle eikä leiriä pystytetä pihapiiriin tai viljelyksille. Avotulen teko vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan, ja metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla leiriytymiseen on omat sääntönsä, jotka kannattaa tarkistaa kansallispuistojen sivulta.
Ilmaista tai lähes ilmaista yöpymistä etsivälle vaihtoehtona ovat myös laavut ja autiotuvat, joita löytyy kartalta tuhansia. Leirintäalueen etuna ovat palvelut: suihkut, käymälät, sähkö, jätehuolto ja usein myös sauna, keittiö ja kauppa. Moni yhdistelee molempia samalla matkalla: laavuyöt reitillä ja leirintäalue huoltopäivänä.
Valinta on lopulta mukavuuskysymys. Maastoyö tarjoaa hiljaisuutta ja vapautta, leirintäalue taas lämpimän suihkun ja kuivan tilan sadepäivänä. Aloittelijan on helpointa opetella leiriytymisen perusteet palvelujen äärellä ja siirtyä vasta sitten pidemmille maastoreiteille.
Varaa suosittujen alueiden paikat sesonkina etukäteen ja tarkista saapumisajat, sillä vastaanotto ei välttämättä päivystä ympäri vuorokauden. Sähköpaikkaa tarvitseva ilmoittaa siitä varauksen yhteydessä. Leirintäalueilla noudatetaan hiljaisuusaikoja, jotka on kerrottu alueen säännöissä. Naapureiden huomioiminen tekee alueesta viihtyisän kaikille: äänet kantavat teltta-alueella pidemmälle kuin arvaakaan, ja aikainen lähtijä pakkaa autonsa hiljaa.
Pakkaa mukaan jatkojohto ja adapteri sähköpaikkaa varten, omat astiat ja taskulamppu. Jätteet lajitellaan alueen ohjeiden mukaan, ja tiskit hoidetaan huoltorakennuksen tiskipisteessä. Lemmikin kanssa matkustava varmistaa etukäteen, ovatko lemmikit alueella sallittuja ja millä ehdoilla.
Matkailuautoilijan huoltolista on oma lukunsa: puhtaan veden täyttö, harmaavesien ja kemiallisen käymälän tyhjennys sekä kaasupullon riittävyys kannattaa hoitaa ennen pitkää siirtymää. Huoltopisteiden sijainnit selviävät alueiden tiedoista, ja moni suunnittelee reittinsä niiden mukaan. Hyvin huollettu auto tekee matkasta huolettoman, ja leiripaikalla voi keskittyä olennaiseen: lomailuun.
Kartalla on 620 kohdetta kategoriassa Leirintäalueet, 220 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Inarissa (22 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 254 kohteella on kotisivulinkki ja 204 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 620 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Leirintäkausi painottuu kesään, ja vilkkainta on juhannuksesta koulujen alkuun. Silloin suosituimmat alueet täyttyvät, ja varaus kannattaa tehdä etukäteen. Alku- ja loppukesä ovat väljempiä: kesäkuun alussa ja elokuun lopulla samoilla alueilla on tilaa ja rauhaa. Keskikesällä pohjoisessa telttailija saa kaupan päälle yöttömän yön, mutta myös hyttiset, joten hyönteissuoja ja -karkote kuuluvat varusteisiin.
Osa alueista palvelee kauden ulkopuolellakin, ja hakusana "ympäri vuoden auki olevat leirintäalueet" onkin yleinen. Aukiolot vaihtelevat kuitenkin paljon: esimerkiksi retkeilymajatyyppiset kohteet voivat olla auki vain sulan maan ajan, kun taas talvimatkailualueilla kausi jatkuu lumille. Aukioloaika kannattaa aina varmistaa kohteen omista tiedoista ennen matkaa.
Syksyn ja talven leirintä on oma lajinsa: ruska-aika täyttää pohjoisen alueita, ja talvella matkailuautolla liikkuvat suuntaavat hiihtokeskusten liepeille. Talvikauden retki-ideoita on koottu talviaktiviteettien oppaaseen.
