Suomen majakat kartalla: rannikon, saariston ja järvien maamerkit yhdessä näkymässä, kunnittain. Maksuton selata, kirjautumista ei tarvita.
41 kohdetta
Eniten niitä on Porvoossa (3), Hailuodossa (2) ja Kokkolassa (2). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Kartalle on koottu 41 majakkaa 32 kunnasta. Mukana on rannikon ja saariston valomajakoita, valottomia tunnusmajakoita sekä kokonaisia majakkayhdyskuntia rakennuksineen. Kaksi kohteista on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti, kartta ja perustiedot, joten retken suunnittelun voi aloittaa suoraan selaimesta.
Majakka on monelle muutakin kuin merenkulun turvalaite. Se on retkikohde, valokuvauspaikka ja pala rannikon historiaa. Suurin osa kohteista sijaitsee saarilla tai niemien kärjissä, joten matkanteko on olennainen osa retkeä ja vaatii hieman ennakkosuunnittelua.
Vaikka majakat mielletään merelliseksi aiheeksi, kohteita löytyy kartalta myös sisämaasta. Esimerkiksi Tampereella kartalla on kaksi kohdetta. Kartan avulla näkee yhdellä silmäyksellä, mitkä majakat sijaitsevat oman reitin varrella ja mihin pääsee helpoimmin.
Majakoita on karkeasti kahta päätyyppiä. Valomajakka näyttää merenkulkijoille valoa, ja sen tunnistaa yleensä korkeasta tornista ja lyhdystä tornin huipulla. Tunnusmajakka eli pooki on valoton päivämerkki, joka erottuu maisemasta muotonsa ja värityksensä ansiosta. Molempia näkee Suomen rannikolla edelleen.
Tunnusmajakoiden historia näkyy kartan kohteissa. Sälgrundin majakan paikalla ollut riukukeko purettiin 1850, ja sen tilalle pystytettiin valoton tunnusmajakka. Lemlandin Lågskärin saarelle rakennettiin 1696 ensimmäinen, 21 metriä korkea tunnusmajakka, jonka venäläiset tuhosivat isovihan aikana 1714.
Majakkayhdyskunta tarkoittaa majakan ympärille syntynyttä pienoiskylää, johon kuuluivat majakanvartijoiden asunnot ja huoltorakennukset. Valassaarten majakka sijaitsee Valassaarten suurimmalla saarella Storskärillä, ja läheinen merivartioasema on maankohoamisen myötä siihen liittyneellä Ebbskärin saarella. Hammarlandissa sijaitsevan Sälskärin majakan ensimmäinen majakkamestari oli Fredrik Wilhelm Grönlund, joka hoiti virkaa vuodesta 1868 vuoteen 1892.
Nykyisin Suomen majakat toimivat automatisoituina, eikä niissä enää asu vakituisia majakanvartijoita. Vartijoiden aikakausi näkyy silti monella majakkasaarella säilyneissä asuin- ja huoltorakennuksissa, ja juuri tämä kerroksellisuus tekee majakkakäynnistä samalla kulttuuriretken. Saarten rakennuskantaa katsellaan yleensä ulkoa käsin, ja piha-alueilla liikutaan mahdollisia opasteita noudattaen.
Norrskärin majakka rakennettiin 1847 alun perin kahdeksankulmaisena tiilimajakkana, ja myöhemmin sen ympärille valettiin betonivaippa. Hailuodossa sijaitsevan Marjaniemen majakan piirustukset olivat valmiit jo joulukuussa 1869, ja sen valo sytytettiin ensimmäisen kerran syyskuun kolmantena päivänä 1871.
Yttergrundin majakka valmistui 1892, ja sen 41 metrin torni on Suomen toiseksi korkein majakka. Isokarin majakan ympäristön Museovirasto määritteli vuoden 2009 inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Jokainen näistä kohteista kertoo oman lukunsa rannikon historiasta. Kohdesivuilta näkee sijainnin ja pääsee suunnittelemaan reittiä tarkemmin.
Merellä sää on aina astetta kovempi kuin mantereella. Tuulen pitävä takki, päähine ja pitäväpohjaiset kengät kuuluvat varustukseen kesälläkin, sillä kalliot voivat olla märkiä ja liukkaita. Aurinko heijastuu vedestä voimakkaasti, joten aurinkosuoja on tarpeen kirkkaalla säällä.
Tarkista ennen retkeä, onko majakka avoinna ja pääseekö torniin sisälle. Osa kohteista on katseltavissa vain ulkoa, osassa on kesäkaudella opastuksia tai kahvilatoimintaa. Aikataulut ja kuljetukset muuttuvat vuosittain, joten ajantasainen tieto löytyy kohteen ylläpitäjän omista kanavista ennen matkaan lähtöä.
Monella majakkasaarella ei ole palveluita, joten omat eväät ja juomavesi on syytä pakata mukaan. Roskaton retkeily on hyvä periaate kaikilla luontokohteilla: se mitä saarelle tuo, tuodaan myös pois. Lintujen pesimäaikaan osalla luodoista voi olla liikkumisrajoituksia, jotka on merkitty maastoon.
Jos korkeat paikat ja avarat näkymät kiinnostavat muutenkin, kartalta löytyvät myös näkötornit ja laajempi valikoima maksuttomia kohteita oppaasta maksuttomat nähtävyydet.
Kartalla on 41 kohdetta kategoriassa Majakat, 32 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Porvoossa (3 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 41 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Saarella sijaitsevalle majakalle pääsee kesäkaudella tyypillisesti yhteysaluksella, tilausveneellä tai järjestetyllä risteilyllä. Lähtösatamat ja aikataulut vaihtelevat vuosittain, joten kuljetukset on syytä tarkistaa etukäteen. Omalla veneellä liikkuvalle lähialueen venesatamat toimivat luontevina tukikohtina.
Osa majakoista sijaitsee niemissä tai saarissa, joihin pääsee maanteitse tai lossilla. Saariston kulkuyhteyksiä voi tutkia lossien ja yhteysalusten kategoriasivulta, ja laajempi kokonaisuus löytyy oppaasta saaristo, lossit ja vierasvenesatamat.
Merimatka avovesillä on aina säästä riippuvainen. Kova tuuli voi perua kuljetuksen lyhyelläkin varoitusajalla, joten majakkaretkelle on hyvä varata joustoa aikatauluun ja varasuunnitelma mantereen puolelta.
Majakkaretkien pääkausi on kesä, jolloin yhteysalukset liikennöivät ja osa majakoista on avoinna yleisölle. Alkukesästä saaristo on vehreimmillään ja linnusto äänekkäimmillään, loppukesästä vedet ovat lämpimimmät ja sää usein vakaampi.
Syksyllä majakkamaisema muuttuu. Myrskyisenä päivänä rannikolta voi seurata aallokkoa turvallisen matkan päästä, ja matalalta paistava valo on valokuvaajan mieleen. Saarikohteisiin pääsy tosin harvenee, kun kuljetusten kausi päättyy.
Talvella useimmat saarimajakat ovat käytännössä tavoittamattomissa, mutta mantereelta käsin katseltavat kohteet toimivat ympäri vuoden. Jäätynyt meri ja lumen peittämä ranta antavat tutuille kohteille kokonaan toisenlaisen ilmeen.
Valokuvaajalle majakka on kiitollinen kohde jokaisena vuodenaikana. Matala aamu- tai ilta-aurinko piirtää tornin muodot esiin, ja vastavaloon kuvattu siluetti toimii sekin. Sumu, aallokko tai lähestyvä sadekuuro tuo kuviin tunnelmaa, jota kirkas keskipäivä ei tavoita, ja sama kohde näyttää eri käynneillä aivan erilaiselta. Siksi moni majakkaharrastaja palaa samoille kohteille kerta toisensa jälkeen.
Kartan kunnista kärjessä on Porvoo kolmella kohteella. Kotkassa, Oulussa, Tampereella, Kokkolassa ja Turussa on kussakin kaksi kohdetta. Lista kertoo, että majakoita löytyy niin Suomenlahdelta, Pohjanlahdelta kuin sisävesiltäkin.
Merenkurkun saaristo on majakoiden tihentymä, sillä Mustasaari on kotikunta sekä Norrskärin että Valassaarten majakalle. Ahvenanmaan suunnalla kartalla ovat muun muassa Lågskär ja Sälskärin majakka.
Rannikon eri osissa majakkaretki on luonteeltaan erilainen. Osa kohteista on hyvien yhteyksien päässä lähellä kaupunkeja, kun taas ulkosaariston majakat vaativat pidemmän merimatkan ja huolellisemman suunnittelun. Karttanäkymä auttaa arvioimaan etäisyydet ja sen, mitkä kohteet sopivat päiväretkeen ja mitkä vaativat kokonaisen viikonlopun aikatauluineen.
Kartalla kohteita voi suodattaa kunnittain, joten oman lomareitin varrelle osuvat majakat löytyvät nopeasti. Moni kohde sijaitsee lähellä muita rannikon nähtävyyksiä, jolloin samaan päivään voi yhdistää useamman käyntikohteen.