Saaristo, lossit ja vierasvenesatamat

Saaristoon ilman omaa venettä

Saariston kokeminen ei vaadi omaa venettä. Lossit ja yhteysalukset kuljettavat autoja, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita saaresta toiseen, ja vierasvenesatamat toimivat sekä veneilijöiden etappeina että maalta tulevien käyntikohteina. Tämä opas kokoaa kaksi kategoriaa saman suunnitelman osiksi: lossit ja yhteysalukset sekä venesatamat.

Kategoriat kuuluvat yhteen, koska saaristoreitti rakentuu niiden varaan: lossi tai yhteysalus vie perille, ja satama on saaren palvelukeskus. Lossikohteita on kartalla 85, ja niiden painopiste on Turunmaan saaristossa, jossa kohteita on eniten Paraisilla ja Kemiönsaaressa. Venesatamia on yli 480 ympäri maan, sisävesillä eniten Kuopiossa.

Sama opas palvelee siis sekä merellistä saaristoa että Järvi-Suomen vesistöjä.

Lossit, lautat ja yhteysalukset

Maantielossit ovat osa yleistä tieverkkoa, ja niiden käyttö on autoilijalle ja kävelijälle maksutonta. Ne kulkevat lyhyitä salmivälejä joko aikataulutta tai tiheällä vuorovälillä. Yhteysalukset taas liikennöivät pidempiä reittejä saariin, joihin ei ole tieyhteyttä, ja niiden aikataulut on syytä tarkistaa etukäteen, sillä vuoroja voi olla vain muutama päivässä.

Reittisuunnittelussa lossivälit kannattaa laskea mukaan matka-aikaan. Sesonkiaikaan suosituimmille losseille voi kesäviikonloppuina jonottaa, ja viimeisen vuoron varaan ei paluumatkaa kannata rakentaa. Pyörällä liikkuva pääsee kyytiin lähes aina, mikä tekee saaristosta suositun pyöräretkikohteen.

Pyörämatkailijan saaristopäivä on helppo suunnitella lossien varaan, sillä ylitykset rytmittävät matkaa ja tarjoavat tauon. Tuulinen sää tuntuu avoimilla lossiväleillä, joten tuulen suunta kannattaa katsoa reittiä valitessa.

Vierasvenesatamat ja niiden palvelut

Venesatamat jakautuvat kotisatamiin, joissa paikat on vuokrattu kausittain, ja vierassatamiin, jotka palvelevat matkalla olevia. Vierassataman peruspalveluihin kuuluvat tyypillisesti laiturit, käymälät ja jätehuolto; paremmin varustetuissa on myös suihkut, sauna, polttoainemyynti ja kauppa tai kahvila. Esimerkiksi Gölisnäsin paikalta Inkoossa löytyvät infotaulu, keittokatoksia, pysäköintiä, käymälöitä, uimalaitureita, kiinnityspoijuja ja venelaitureita.

Satamat ovat usein myös paikkakuntansa historiallisia ytimiä. Krookan satama-alueella (Merikarvia) vanhin asutus syntyi 1300-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla paikka tunnettiin jo laivanrakentajistaan ja käsityöläisistään. Maista käsin satama on helppo päiväkohde: laiturit, kahvilat ja rantaraitit toimivat ilman omaa venettä.

Satamakierros sopii myös lapsiperheelle: laiturit, veneiden katselu ja kesäkioskit kantavat pitkälle, ja moni satama-alue on tasamaata rattaineen liikkuville.

Saaristoreitin suunnittelu

Hyvä saaristopäivä rakentuu yhden tai kahden ylityksen varaan, ei jatkuvan siirtymisen. Karttanäkymästä voi poimia lossireitin ja sen varrelle osuvat satamat, uimarannat ja luontokohteet, jolloin odotusajatkin muuttuvat tauoiksi. Saarissa palveluita on harvassa, joten eväät, juomavesi ja käteinen tai toimiva maksukortti kuuluvat mukaan.

Saarilla on myös kerroksellista historiaa. Högsåran saari Kemiönsaaressa sai matkailuhistoriansa jo keisariajalla: suuriruhtinas Aleksanteri III vietti saarella osan kesistä 1885-1894, ja poukama sai nimekseen Keisarinsatama. Tällaiset kohteet palkitsevat sen, joka jää saareen pidemmäksi aikaa kuin lossin kääntymisen ajaksi.

Saaristopäivän runko aikatauluineen

Saaristossa aikataulun sanelevat lossit ja yhteysalukset, joten päivän runko rakennetaan niiden ympärille. Aikataulut katsotaan lähtöaamuna, ja paluuvuoroksi valitaan jokin muu kuin päivän viimeinen.

• Aamu: aikataulujen tarkistus ja ajoissa ensimmäiselle ylitykselle
• Aamupäivä: siirtymä saareen ja pisin kävely- tai pyöräosuus
• Keskipäivä: eväät satamassa tai rannassa
• Iltapäivä: paluu hyvissä ajoin, puskuri jonojen varalle

Ilman omaa venettä vesille pääsee myös risteilyillä. Kuusisto Linen Kaarinan lähtölaiturilta liikennöivään risteilyyn voi yhteistyökumppanien kautta yhdistää majoitusta, aktiviteetteja ja opastusta, jolloin päiväretken voi laajentaa viikonlopuksi.

Pyöräilijä mitoittaa päivän ylityksien mukaan: kaksi lossiväliä ja niiden välinen maaosuus on useimmille sopiva kokonaisuus. Vastatuuleen poljetaan mieluummin aamulla levänneenä, ja myötätuuli säästetään paluumatkalle. Lauttarannassa ollaan hyvissä ajoin ennen lähtöä, ja sadevaatteet kulkevat mukana, sillä odotuskatos on saaristossa usein ainoa suoja.

Autolla liikkuva laskee lossivälit mukaan matka-aikaan ja varaa suosituimmille väleille jonotusvaraa etenkin heinäkuun viikonloppuina. Saaren puolella etäisyydet ovat usein lyhyitä, joten auton voi jättää sataman pysäköintiin ja jatkaa jalan.

Kävellen liikkuva voi tehdä saaristopäivän myös kokonaan ilman ylitystä: vierassatama, rantaraitti ja kalasataman kahvila riittävät ohjelmaksi mantereen puolella. Karttanäkymä näyttää satamat ja lähikohteet rinnakkain, joten kävelylenkin voi suunnitella etukäteen.

Kenelle saaristoretki sopii

Saaristopäivä sopii useammalle kuin moni arvaa. Pyöräilijälle lossit ovat luonteva reitin osa, ja kyytiin pääsee lähes aina. Autottomalle toimivat yhteysalusreitit ja satamakävelyt, ja lapsiperheelle satama on helppo kohde, jossa laiturit, veneet ja kesäkioskit riittävät ohjelmaksi. Historiasta kiinnostuneelle satamat ovat kerroksellisia kohteita: Porin jokisataman ensimmäinen satama syntyi kaupungin perustamisen yhteydessä 1500-luvulla.

Esteettömyys on satama-alueilla usein kohtuullinen, sillä laiturialueet ovat tasaisia. Yhteysaluksella liikkuvan pyörätuolinkäyttäjän kannattaa silti varmistaa alukseen pääsy liikennöitsijältä etukäteen.

Melojalle ja soutajalle venesatamat toimivat tukikohtina, joista retken voi aloittaa ja joihin voi rantautua tauolle. Saariston melonta vaatii kokemusta enemmän kuin järvivedet, sillä avoimet selät, laivaväylät ja virtaavat salmet tuovat omat riskinsä. Aloittelija pysyy suojaisilla vesillä ja meloo kokeneemman seurassa; reitit ja kohteet löytyvät melontakategoriasta.

Yleisimmät virheet saaristossa

• Paluu viimeisen vuoron varassa: yksikin viivästys jättää saareen yöksi.
• Maantielossin ja yhteysaluksen sekoittaminen: lossi kulkee tiheästi ilman varausta, yhteysaluksen vuoroja voi olla muutama päivässä.
• Eväiden puute: saarissa kauppa tai kioski voi olla kiinni tai kaukana.
• Tuulen aliarviointi: avoin lossiväli ja rantareitti tuntuvat tuulessa kylmemmiltä kuin sisämaan sää antaa odottaa.
• Varalatauksen ja maksuvälineiden unohtaminen: maksupäätteet ja puhelinverkko eivät ole saaristossa itsestäänselvyys.

Sesonki, sää ja varautuminen

Saaristokausi painottuu kesään: vierassatamien palvelut ovat auki pääosin kesäkuusta elokuuhun, ja osa yhteysaluksista liikennöi talvella supistetusti. Kevät ja syksy ovat hiljaista aikaa, jolloin luonto ja linnusto ovat parhaimmillaan mutta palvelut vähissä. Tuuli ratkaisee saaristossa päivän luonteen, joten sääennuste katsotaan ennen lähtöä ja avotuulisilla rannoilla varaudutaan viileään.

Varusteiksi riittävät säänkestävä takki, aurinkosuoja ja juomavesi, mutta puhelimen varalataus on saaristossa tärkeämpi kuin mantereella, sillä matkat ovat pitkiä ja palvelut harvassa. Aikataulut ja mahdolliset liikennekatkot tarkistetaan liikennöitsijän sivuilta vielä lähtöaamuna.

Melonta ja uinti täydentävät saaristopäivää, ja niihin löytyy kohteet kesäaktiviteettien oppaasta. Merenrantojen ja vesistöjen muut kohteet, kuten kosket ja putoukset, kokoaa vesikohteiden opas. Maisemapaikat tornien huipulta löytyvät puolestaan näköalapaikkojen oppaasta.