Suomen uimarannat ja uimapaikat kartalla: yli 2400 uimapaikkaa meren, järvien ja jokien varsilta, suodatettuna kunnittain. Ilmainen, ei rekisteröitymistä.
2 442 kohdetta
Selaa alatyypeittäin: Avannot
Eniten niitä on Kuopiossa (59), Hämeenlinnassa (46) ja Tampereella (42). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tälle kartalle on koottu 2 442 uimarantaa ja uimapaikkaa 300 kunnasta, joten lähin uimaranta löytyy muutamalla klikkauksella lähes mistä päin Suomea tahansa. Kohteista 1425 on uimapaikkoja, 257 varsinaisia uimarantoja ja 184 talviuintipaikkoja. Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot reitin suunnittelua varten.
Suomen järvet, joet ja merenrannat tarjoavat uimiseen poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet, ja kartta kokoaa ne yhteen näkymään. Sivu palvelee niin kesäistä rantapäivää suunnittelevaa perhettä, mökkimatkalaista kuin avantouinnin harrastajaa. Karttanäkymän voi rajata omaan kuntaan tai lomaseudulle, jolloin vertailu käy nopeasti.
Varsinainen uimaranta on kunnan tai muun tahon ylläpitämä ranta, jolla on yleensä palveluita: pukukoppeja, käymälä, laituri ja usein pelastusrengas. Suurimpien rantojen vedenlaatua seurataan uimakaudella säännöllisin näyttein, ja tulokset ovat nähtävillä rannan ilmoitustaululla.
Uimapaikka on kevyemmin varustettu: se voi olla mökkitien päässä oleva luonnonranta, jossa on ehkä laituri, mutta ei muita palveluita. Uimapaikkojen viehätys on rauhassa ja luonnonläheisyydessä, mutta uiminen tapahtuu omalla vastuulla ja olosuhteet kannattaa arvioida itse: pohjan laatu, syvyys ja virtaukset selviävät vain paikan päällä varovasti kokeilemalla.
Kartalla molemmat tyypit näkyvät omina kohteinaan, joten voit valita retkikohteen sen mukaan, kaipaatko palveluita vai hiljaista rantaa.
Koiran kanssa liikkuvan on hyvä tietää, että yleisillä uimarannoilla koirien uittaminen on tavallisesti kielletty. Monissa kunnissa on erikseen osoitettuja koirien uintipaikkoja, ja niiden sijainnin voi tarkistaa kunnan omista tiedoista. Luonnonrannoilla uittaminen onnistuu vapaammin, kunhan muut rannan käyttäjät otetaan huomioon.
Lasten kanssa rannan valinnassa painavat eri asiat kuin aikuisten uintiretkellä. Hiekkapohja ja loivasti syvenevä vesi ovat tärkeimmät: lapsi voi kahlata pitkään matalassa, ja hiekka kutsuu leikkeihin myös kuivalla maalla. Kivikkoinen tai mutainen pohja taas tekee pienten lasten uittamisesta hankalaa, joten pohjan laatu kannattaa selvittää etukäteen. Pukukopit, käymälä ja varjopaikat helpottavat päivää, ja lähellä oleva pysäköintipaikka lyhentää kantomatkoja.
Turvallisuus on aikuisen vastuulla, sillä valvottuja rantoja on vain osa. Pieni lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen aina vedessä ollessaan, ja kellukkeet eivät korvaa valvontaa. Kannattaa myös sopia lasten kanssa selvät rajat: mihin asti saa uida ja missä leikitään.
Uimataito on paras turva, ja matala hiekkaranta on hyvä paikka harjoitella sitä leikin varjolla. Sisärannoilta ja uimahalleista löytyy harjoittelupaikkoja ympäri vuoden; ne on koottu kylpylöiden ja uimahallien kartalle.
Kartan 184 talviuintipaikkaa kertovat, että uimakausi ei Suomessa lopu syksyyn. Avantouinti on suosittu harrastus, ja monilla talviuintipaikoilla on pukutilat, portaat veteen ja valaistus pimeitä iltoja varten. Useimpia paikkoja ylläpitää talviuintiseura tai kunta, ja käyttö voi edellyttää kausimaksua tai jäsenyyttä, mikä selviää kohteen tiedoista. Osa paikoista toimii saunan yhteydessä, jolloin kylmä vesi ja kuumat löylyt vuorottelevat; saunalliset kohteet löytyvät myös yleisten saunojen kartalta.
Aloittelija menee avantoon rauhallisesti portaita pitkin ja pysyy vedessä vain hetken. Kylmään tottuu vähitellen, ja moni harrastaja kuvaa kastautumisen jälkeistä oloa virkeäksi ja rauhalliseksi. Neopreenitossut ja pipo suojaavat kylmimmille alueille, ja kaveri vierellä tuo turvaa. Muut talvikauden lajit on koottu talviaktiviteettien oppaaseen.
Helsingissä Hietaniemen uimaranta eli Hietsu on kaupunkirantojen klassikko, jonka viereisellä mäellä seisoo Gerda Qvistin suunnittelema, vuonna 1931 pystytetty kivinen aurinkokello. Samassa kaupungissa Aurinkolahden uimaranta tarjoaa mittaa: rantaviivan pituus on 500 metriä. Myös Hietaranta kuuluu Helsingissä kesän vakiokohteisiin, ja sen palveluja kohennettiin, kun uudempi kahvila- ja pukuhuonerakennus valmistui vuonna 2011.
Yyterin uimaranta (Pori) on hiekkarantojen tunnetuimpia, ja sen historiasta kertoo, että rannan iso tanssilava oli 1950- ja 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin. Saimaalla Pistohiekka (Puumala) yhdistää rannan ja lomapalvelut: nykyaikaista arkkitehtuuria edustava Pistohiekka Resort avattiin kesäkuussa 2022, ja siihen kuuluvat ravintola, saunoja ja majoitusmökkejä.
Pienempien paikkakuntien palvelutasoa kuvaa Kuhmoisten kirkonkylän uimala, jonka varustukseen kuuluvat laituri, käymälä ja pukutilat. Juuri tällaiset rannat ovat kartan ydintä: arkisia, hoidettuja ja lähellä. Kun tunnetuimmat rannat täyttyvät heinäkuun helteillä, kartalta löytyy aina rauhallisempi vaihtoehto muutaman kilometrin päästä.
Kartalla on 2 442 kohdetta kategoriassa Uimarannat ja uimapaikat, 300 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Kuopiossa (59 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 1 769 kohteella on kotisivulinkki ja 998 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 2 442 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Uimakausi painottuu kesäkuukausiin. Matalat järvet ja lammet lämpenevät nopeimmin, joten alkukesästä paras uintivesi löytyy usein pienistä vesistä. Meri lämpenee hitaammin mutta pitää lämpönsä pidempään loppukesällä. Veden lämpötila voi vaihdella samallakin rannalla tuulen ja virtausten mukaan.
Loppukesällä uimavesiä voi vaivata sinilevä. Levää kannattaa opetella tunnistamaan: vihertävä puuro tai tikkumainen massa veden pinnalla on merkki siitä, ettei veteen pidä mennä, eikä levävettä saa päästää lasten tai lemmikkien suuhun. Tilanne vaihtelee päivittäin tuulen mukana, joten rannan tilanne kannattaa katsoa paikan päällä ja epäselvässä tilanteessa valita toinen ranta.
Ukkosella vedestä noustaan välittömästi. Aurinkoisena päivänä aurinkovoide, juomavesi ja varjopaikka tekevät rantapäivästä pidemmän ja mukavamman.
Omaa uintikuntoa kannattaa arvioida rehellisesti. Pitkälle selälle ei uida yksin, kylmä vesi väsyttää nopeammin kuin lämmin, ja veneilyväylien läheisyydessä pysytään rannan tuntumassa. Hyvä perussääntö on uida rannan suuntaisesti, jolloin matka takaisin pysyy aina lyhyenä.
Järvi-Suomi hallitsee tilastoa. Kartan kohteista eniten on Kuopiossa (53) ja Hämeenlinnassa (43), ja seuraavina tulevat Tampereella (36), Jyväskylässä (34), Helsingissä (32) ja Kouvolassa (31) sijaitsevat kohteet. Vesistöjen äärellä rakennetut kaupungit tarjoavat uintipaikan lähes joka kaupunginosaan. Kaupunkirannat ovat myös helposti saavutettavia: monelle rannalle pääsee kävellen, pyörällä tai bussilla ilman autoa.
Kattavuus ulottuu 299 kuntaan eli käytännössä koko maahan. Rannikon hiekkarannat, järvien mökkirannat ja pohjoisen jokivarret ovat kaikki samalla kartalla, joten uintipaikan löytää myös lomamatkan varrelta.
