Suomen kirkot kartalla: yli 1900 kohdetta keskiaikaisista kivikirkoista moderniin arkkitehtuuriin, kunnittain. Ilmainen, ei rekisteröitymistä.
1 955 kohdetta
Eniten niitä on Helsingissä (104), Turussa (51) ja Tampereella (47). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Kirkot ovat monen paikkakunnan vanhimpia ja tunnistettavimpia rakennuksia. Tälle kartalle on koottu 1 955 kirkkoa ja katedraalia 307 kunnan alueelta, eli kohteita löytyy käytännössä koko maasta.
Sivu palvelee montaa tarvetta: kulttuurimatkailijaa, joka etsii keskiaikaisia kivikirkkoja, kesälomalaista, joka poikkeaa reitin varrella avoinna olevaan kirkkoon, sekä sukututkijaa tai häävieraita, jotka haluavat nähdä tietyn seurakunnan kirkon sijainnin. Jokaisella kohteella on oma paikkansa kartalla, ja suureen osaan on liitetty kuva.
Kirkot ovat myös maamerkkejä, joiden tornit näkyvät kauas tielle ja vesille. Ne ovat toimineet suunnistuspisteinä kauan ennen karttasovelluksia, ja moni vanha maantie kulkee yhä kirkolta kirkolle. Sama näkyy nimistössä, sillä kirkonkylä on saanut nimensä juuri kirkon ympärille kasvaneesta asutuksesta.
Keskiajalla rakennetut harmaakivikirkot ovat Suomen vanhinta säilynyttä rakennusperintöä. Ne tunnistaa paksuista luonnonkivimuureista, pienistä ikkunoista ja usein erillisestä tapulista. Monessa on säilynyt keskiaikaisia kalkkimaalauksia ja puuveistoksia, jotka kertovat ajasta ennen kirjallista kansankulttuuria.
Kivikirkot keskittyvät maan eteläosiin ja vanhoille asutusalueille, sillä ne rakennettiin sinne, missä seurakunnat olivat vauraimpia. Esimerkki lajityypistä on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, jonka rakennukset ympäristöineen Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Monen kivikirkon tarkka rakennusaika tunnetaan vain suurin piirtein, ja tutkimus täsmentää ajoituksia jatkuvasti. Siksi eri lähteet voivat antaa samalle kirkolle eri iän. Tämän kartan kohdesivut pitäytyvät dokumentoiduissa tiedoissa ja virallisissa luokituksissa.
Kivikirkkovierailussa palkitsevinta on yksityiskohtien metsästys: rautaiset ovenkahvat, vaakunat, asehuoneen seinäkirjoitukset ja lattian hautalaatat. Hidas kierros antaa enemmän kuin nopea vilkaisu ovelta. Moni kirkko kätkee myös kalkkimaalauksia, jotka on aikanaan peitetty ja myöhemmin otettu jälleen esiin.
Puukirkko on suomalaisen kirkkorakentamisen oma vahvuusalue. Puusta rakennettiin, koska materiaalia oli kaikkialla ja paikalliset kirvesmiehet hallitsivat sen käsittelyn. Pohjakaavat vaihtelevat pitkäkirkoista ristikirkkoihin, ja taitavimmat rakentajat venyttivät puurakenteen mittoihin, jotka vetävät vertoja kivikirkoille.
Mittakaavasta antaa käsityksen Mikkelin Pitäjänkirkko, joka on Wikipedian mukaan yksi Suomen suurimmista puukirkoista ja malliltaan kaksoisristikirkko. Puukirkkojen riskinä on aina ollut tuli: Sääksmäen kirkko (Valkeakoski) tuhoutui tulipalossa 1929 ja vihittiin uudelleen käyttöön 1933.
Puukirkon ulkoasu kertoo seurakunnan vaiheista: punamullattu pinta on vanhinta perinnettä, ja vaaleat öljymaalatut julkisivut yleistyivät vaurauden kasvaessa. Sisätiloissa katse osuu usein kattoon ripustettuun votiivilaivaan, koristeltuun saarnastuoliin ja lehterin maalauksiin.
Kirkot ovat ensisijaisesti seurakuntien käytössä, joten aukiolot vaihtelevat. Kesällä moni kirkko on avoinna tiekirkkona, jolloin sisään pääsee päiväsaikaan ilman erillistä sopimista. Muina aikoina ovet voivat olla auki vain tilaisuuksien yhteydessä, ja varmimmin sisään pääsee jumalanpalveluksen tai konsertin aikaan.
Vierailulla pätevät tavalliset käytöstavat: hiljainen liikkuminen, päähineen riisuminen ja valokuvauksessa muiden kävijöiden ja mahdollisen toimituksen kunnioittaminen. Hautausmaa on osa kokonaisuutta, ja sielläkin liikutaan rauhallisesti. Sisäänpääsy on tyypillisesti maksuton, vaikka osa kohteista kerää vapaaehtoisia avustuksia ylläpitoon.
Kartta palvelee myös juhlien järjestäjiä ja sukututkijoita. Hääpari voi tarkistaa kirkon sijainnin ja ympäristön etukäteen, ja sukututkijalle kirkonmäki hautausmaineen on luonteva kiinnekohta. Matkailijalle kirkot ovat helppoja pysähdyspaikkoja, sillä ne sijaitsevat useimmiten keskustassa tai vanhan reitin varrella. Yhteystiedot ja aukiolot löytyvät seurakunnilta, ja kartta auttaa hahmottamaan, mitkä kohteet osuvat samalle reitille.
Seuraavat kohteet näyttävät, miten monenlaista kirkkorakentaminen Suomessa on.
Jos kierros jatkuu kirkolta eteenpäin, saman seudun museot, linnat ja kartanot sekä nähtävyydet löytyvät omilta kartoiltaan. Vanhaan teollisuushistoriaan pääsee käsiksi ruukkien kartalta.
Kartalla on 1 955 kohdetta kategoriassa Kirkot & katedraalit, 307 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Helsingissä (104 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 905 kohteella on kotisivulinkki ja 223 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 1 955 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Kirkkokierroksen voi rakentaa monella tavalla. Arkkitehtuurista kiinnostuneelle luonteva jako kulkee aikakausien mukaan: keskiajan kivikirkot, puukirkkojen vuosisadat, uusgotiikan ja kertaustyylien suuret kaupunkikirkot sekä modernin ajan betoni- ja puuarkkitehtuuri. Moderni pää näkyy esimerkiksi Espoossa, jossa Tapiolan kirkossa ei Wikipedian mukaan poikkeuksellisesti ole lainkaan tornia tai kellotornia.
Toinen tapa on seurata virallisia arvoluokituksia. Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat hyvä suodatin: esimerkiksi Pöytyän kirkon ympäristö sai tämän luokituksen vuonna 2009. Kolmas tapa on lähteä liikkeelle omasta lähiseudusta ja katsoa kartalta, mitä oman kunnan ja naapurikuntien alueella on.
Musiikki on oma syynsä vierailulle. Kirkkojen akustiikka ja urut tekevät niistä suosittuja konserttipaikkoja, ja urkujen vaiheet ovat usein osa kirkon omaa historiaa. Konserttikävijälle kartta toimii käänteisesti: kun tapahtuma on tiedossa, sivulta näkee, millaisessa rakennuksessa se järjestetään. Kartalla kirkkojen kuvat helpottavat valintaa muutenkin, sillä julkisivusta näkee heti, onko kyseessä kivikirkko, hirsirunkoinen puukirkko vai modernin ajan rakennus.
Suurimmat keskittymät ovat suurissa kaupungeissa. Helsingissä kohteita on 105, Turussa 54, Tampereella 44 ja Oulussa 42. Espoossa kirkkoja on 38 ja Vantaalla 34.
Lukumäärä ei silti kerro koko kuvaa, sillä pienten paikkakuntien yksittäiset kirkot ovat usein seutunsa arvokkainta rakennusperintöä. Koska kohteita on 308 kunnan alueella, lähes jokaisella retkeilijällä on tutkittavaa oman asuinseudun säteellä.
Kaupunkien sisälläkin kirjo on laaja: samasta kaupungista voi löytyä keskiaikainen kivikirkko, kertaustyylien suurkirkko ja moderni lähiökirkko. Vanhoissa kaupungeissa eri kirkkokuntien rakennukset ovat usein vierekkäin, joten luterilaisten kirkkojen rinnalla näkee ortodoksisia ja katolisia kirkkoja. Kartta tekee kerroksellisuuden näkyväksi, kun kohteet näkee sijainteineen yhdellä silmäyksellä.