Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Kuvaus

Vanhin esine on Vehmaan mestarin veistämä kalkkikivinen kastemalja 1300-luvun lopulta. Peruskorjaus tehtiin 1934–1935 Carolus Lindbergin suunnitelmien mukaan.

Kokonaisuus kuuluu myös Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Alttaritaulu on maalattu saksalaisen Christoph Schwarzin teoksen pohjalta, ja sen lahjoitti seurakunnalle Paimelan säteri Johann Wrangel. Lasimaalaukset ovat Lennart Segerstrålen käsialaa vuodelta 1929.

Tuorein kunnostus ja konservointi tehtiin 2005–2006 osin Euroopan unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksella. Istumapaikkoja on 550, ja lähteen mukaan maan keskiaikaisista seurakuntakirkoista vain kaksi on tätä suurempaa. Katolisena aikana kirkko oli nimetty Pyhälle Marialle, ja Wikipedian mukaan se on Päijät-Hämeen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä.

Nykyinen asu syntyi vaiheittain vuosina 1495–1510: ensin sakaristo 1495, sitten kirkkosali 1500 ja lopuksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Rakennus lukeutuu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen. Wikipedia arvelee, että Hämeen kivikirkoista vain Hattulan kirkko on tätä vanhempi.

Kansantarina kertoo rakentajiksi jättiläiset Hollo ja Martta. Wikipedian mukaan kirkko tunnetaan hyvin säilyneistä puuveistoksistaan; aiheina ovat esimerkiksi Magdalan Maria, Pyhä Barbara, lohikäärmeen kohtaava Pyhä Yrjö sekä Pyhä Maria äitinsä Johannan kanssa. Kirkon ja tapulin ohella samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Hollolan vanha pappila.

Salamanisku sytytti puiset kattorakenteet 28. kesäkuuta 1642. Didrik von Essenin hautajaisista jäi taloon 17 hautajaisvaakunaa, jotka ovat siellä yhä. Runkohuone mittaa ulkoa 42,1 × 17,8 metriä.

Neljä tiilipilaria jakaa kirkkosalin kahteen laivaan. Sisäkaton holvit ovat kauttaaltaan 16-jakoisia rengastähtiholveja. Asehuoneen vaikuttavimpana teoksena pidetään tuomiopäivän Kristusta, joka istuu sateenkaarella pyhimysten seurassa.

Maalaukset katosivat kalkkimaalin alle 1600-luvun puolivälissä, ja ne paljastettiin ja konservoitiin vasta 1900-luvun alkupuolella. Asesalin ja kirkkosalin väliovessa on runsaasti takorautakoristeita, joiden aiheeksi on arveltu Pyhän Hubertuksen metsästystä. Hollolan vaakunan aihe on lainattu noista koristeista.

Rakennus toimii tiekirkkona.