Suomen lossit ja yhteysalukset kartalla: yli 80 lossipaikkaa saaristosta sisävesille, kunnittain. Katso lossiranta ennen lähtöä. Ilmainen, ei tunnusta.
85 kohdetta
Eniten niitä on Paraisilla (21), Helsingissä (7) ja Turussa (7). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Suomen rannikko ja järvialueet ovat täynnä paikkoja, joihin ei pääse siltaa pitkin. Tälle kartalle on koottu 85 kohdetta 35 kunnan alueelta: losseja, yhteysaluksia, lauttasatamia ja matkustajalaivojen laitureita.
Sivu vastaa käytännön kysymykseen: mistä vesitse pääsee mihinkin. Kohteet näkyvät kartalla sijainteineen, joten saaristoreitin tai lauttamatkan suunnittelu onnistuu yhdellä silmäyksellä.
Mukana on maanteiden losseja, saariston yhteysaluksia, suurten autolauttojen terminaaleja ja kesäisten risteilyalusten laitureita. Sama kartta palvelee siis arkista mökkimatkaa, saaristopyöräilyä ja lomaristeilyn suunnittelua. Kohteita voi selata myös kunnittain, jolloin oman reitin varrelle osuvat ylitykset löytyvät helposti.
Kohteiden painopiste on Lounais-Suomen saaristossa. Paraisilla on 21 kohdetta eli selvästi eniten, ja Kemiönsaaressa niitä on 6. Turussa kohteita on 7, samoin Helsingissä. Kouvolassa ja Hangossa on kummassakin 3 kohdetta, mikä muistuttaa, että lossiliikennettä on myös sisävesillä ja pienemmillä rannikko-osuuksilla.
Saaristossa lossit ja yhteysalukset muodostavat ketjuja, joiden varassa saarelta toiselle pääsee ilman omaa venettä. Reitin varrelle osuu kyliä, vierasvenesatamia ja luontokohteita, joten ylitys on usein osa retkeä eikä pelkkä siirtymä. Satamat ja rantautumispaikat löytyvät myös venesatamien kartalta.
Sisävesillä lossit ylittävät kapeikkoja ja jokia siellä, missä sillan rakentaminen ei ole ollut järkevää. Näillä reiteillä liikenne on usein rauhallista, ja ylitys sujuu jonottamatta. Kouvolassa sijaitsevat kohteet muistuttavat, että vesistön ylitys kuuluu arkeen myös sisämaassa.
Autolautta Ahvenanmaalle on yksi haetuimmista vesireiteistä. Eckerö Linjen (Eckerö) liikennöi yhtiön sivujen mukaan lyhintä reittiä Ahvenanmeren yli, ja matka kestää yhteen suuntaan kaksi tuntia.
Perillä lauttaliikenteen solmukohta on Maarianhaminan länsisatama, joka palvelee matkustajaliikennettä. Sitä käyttävät useat matkustaja-autolautat, jotka kulkevat Helsingistä ja Turusta Tukholmaan. Helsingissä merimatkan portti on Katajanokan terminaali, joka valmistui vuonna 1937 kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemana.
Pidemmille autolauttareiteille paikka varataan etukäteen, ja sesonkiaikaan suositut lähdöt täyttyvät. Jalan matkustava pääsee yleensä joustavammin, mutta hytit ja ajoneuvopaikat kannattaa varata ajoissa, jos matka jatkuu perillä autolla.
Lossit ja yhteysalukset eivät ole vain autoilijoita varten. Jalankulkija ja pyöräilijä pääsevät kyytiin siinä missä autotkin, ja saariston pyöräretki rakentuu luontevasti lossien varaan: poljetaan saaren halki, ylitetään salmi ja jatketaan seuraavalle saarelle. Maantielossille ei tehdä varauksia, vaan kyytiin mennään saapumisjärjestyksessä. Saaristossa etäisyydet laiturien välillä ovat maltillisia, joten päiväreitin voi mitoittaa oman kunnon mukaan.
Retkeilijälle yhteysalus on väylä ulkosaariston luontoon. Reitin voi suunnitella niin, että meno kulkee yhtä reittiä ja paluu toista, jolloin samalla matkalla näkee enemmän saaristoa. Kävelijän kannattaa selvittää etukäteen, missä alus rantautuu ja kuinka pitkä matka laiturilta on retkikohteeseen. Pyöräreittejä kokoaa pyöräilykartta ja polut reittikartta.
Kaikki kartalla olevat alukset eivät ole arkiliikennettä. s/s Ukkopekka (Turku) on höyrylaiva, jonka ravintolasalonkien 52 messinki-ikkunaa on otettu vanhasta puolalaisesta matkustajarahtilaivasta, joka aikanaan purettiin Naantalissa.
Risteilyn voi rakentaa myös palveluiden ympärille. Kuusisto Line (Turku) järjestää ruoka-, juoma- ja ohjelmapalvelut yhtiön kautta, ja kumppaneiden avulla mukaan saa majoitusta, aktiviteetteja ja opastusta. Sama varustamo liikennöi myös Kaarinan lähtölaiturista.
Historiallisella aluksella matka itsessään on kohde. Vanhat höyrylaivat kulkevat verkkaisesti, ja reitti kiertää maisemien kautta. Tällaiselle matkalle varataan aikaa eri tavalla kuin siirtymiseen: kyse on risteilystä, jonka määränpää on sivuseikka.
Saaristomatkalla historia on läsnä muutenkin. Högsåra (Kemiönsaari) tuli tunnetuksi suuriruhtinas Aleksanteri III:n vierailuista: hän vietti osan kesistä 1885-1894 saarella, kalastajaeukko Serafina sai lempinimen Kejsar-Fina, ja poukama nimettiin Keisarinsatamaksi.
Kartalla on 85 kohdetta kategoriassa Lossi & yhteysalukset, 35 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Paraisilla (21 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 14 kohteella on kotisivulinkki ja 6 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 85 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Sanat menevät helposti sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Lossi on lyhyen salmen yli kulkeva alus, joka on osa maantietä. Siksi maantielossin käyttö on autoilijalle ja jalankulkijalle maksutonta, eikä kyytiin tarvita lippua.
Yhteysalus liikennöi pidempiä reittejä saaristossa ja palvelee erityisesti saarten vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja retkeilijöitä. Autolautta puolestaan on suurempi alus, joka kuljettaa ajoneuvoja pidemmillä merireiteillä, esimerkiksi Ahvenanmaan suuntaan. Lisäksi kartalla on risteilyaluksia ja historiallisia matkustajalaivoja, joiden kyytiin noustaan elämyksen vuoksi.
Kartalla nämä kaikki on koottu samaan kategoriaan, koska ne vastaavat samaan tarpeeseen: veden ylitykseen ilman omaa venettä. Kohdesivulta näkee, minkä tyyppisestä yhteydestä on kyse. Nimissä esiintyvä kirjavuus, kuten lautta ja lossi samasta yhteydestä, on arkikielen perua.
Kesä on saariston vilkkainta aikaa, ja suosituimmilla losseilla voi silloin olla jonoa. Aikataulut ja vuorovälit vaihtelevat reiteittäin, joten ne on hyvä tarkistaa liikennöitsijältä ennen matkaa, erityisesti sesongin ulkopuolella ja pyhäpäivinä. Osalla yhteysalusreiteistä auton tai suuren matkatavaran kuljetus edellyttää varausta.
Talvi muuttaa liikennettä: jäätilanne voi supistaa vuoroja tai katkaista reitin, ja joillakin salmilla siirrytään jääteihin. Kelirikkoaikaan kannattaa varata joustoa aikatauluun. Vesillä liikkuessa pätevät tavalliset varautumisohjeet, eli säänmukainen vaatetus, ajantasainen aikataulu ja tieto seuraavasta vuorosta.
Muutama perusasia on hyvä tietää ennen ensimmäistä ylitystä.
Sään vaikutus korostuu ulkosaaristossa, jossa kova tuuli voi viivästyttää vuoroja. Joustava suunnitelma ja varapäivä tekevät retkestä rennomman. Paluuvuoron aikataulu kannattaa kuvata puhelimeen jo laiturilla, sillä katvealueilla verkkoyhteys voi pätkiä.
Lauttamatkan voi yhdistää muihin rannikon kohteisiin. Reittien varrella on majakoita, linnoituksia ja nähtävyyksiä, joten ylityksestä saa rakennettua kokonaisen päiväretken. Saaristoluonnon retkikohteita löytyy myös luontopolkujen kartalta.