Koripallokentät kartalla: yli 300 ulkokenttää kuntien ylläpidossa, selattavissa kunnittain. Ilmaiseksi käytettävissä, kirjautumista ei tarvita.
308 kohdetta
Eniten niitä on Helsingissä (61), Espoossa (29) ja Vantaalla (18). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tämä sivu vastaa hakuun koripallokentät: kartalle on koottu 308 ulkokenttää 93 kunnasta. Koripallokenttä on lähiliikuntapaikkojen perustyyppi, joka löytyy koulujen pihoilta, puistoista ja asuinalueiden liikuntapaikoilta. Valtaosa kentistä on vapaasti ja maksutta käytettävissä, joten pelaamaan pääsee ilman varauksia ja jäsenyyksiä. Tarvitaan vain pallo ja halu pelata.
Jokaisen kentän omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot, kuten pintamateriaali ja korien määrä silloin, kun tieto on saatavilla. Kartta auttaa löytämään sekä oman asuinalueen lähikorin että pelipaikan vieraalla paikkakunnalla.
Muita pallokenttiä löytyy jalkapallokenttien ja urheilukenttien kartoilta, ja maksuttoman liikunnan paikkoja kokoaa ilmaisten retkikohteiden opas.
Tyypillinen suomalainen ulkokoripallokenttä on asfalttipintainen, ja viivat on maalattu suoraan asfalttiin. Esimerkiksi Keravalla Killan koripallokentän pintamateriaali on asfaltti, ja Helsingissä Santahaminan kentällä on kaksi koria ja asfalttiin maalatut viivat. Uudemmilla lähiliikuntapaikoilla näkee myös joustavampia pinnoitteita, jotka ovat polville ystävällisempiä. Pinnan kunto kannattaa vilkaista ennen vauhdikasta peliä, sillä hiekka ja kosteus tekevät asfaltista liukkaan.
Kenttien koko vaihtelee. Osa on täysimittaisia, kahden korin kenttiä, osa yhden korin heittopaikkoja koulun pihan nurkassa. Turussa Saaronniemen koripallokentän mitat ovat 35 x 18 metriä. Kentän sivuilla voi olla muutakin varustusta: Helsingissä Naulakallion kentän sivuilla on lentopalloverkon tolpat, joten sama alue taipuu useaan lajiin.
Korien kunto ja verkot vaihtelevat kentittäin, sillä ulkokenttä elää sään ja käytön mukana. Suurin osa kentistä on kuntien omistamia ja ylläpitämiä, ja vikailmoituksen voi tehdä kunnan liikuntatoimelle. Ilmoittaminen kannattaa: rikkinäinen verkko tai vino kori korjataan yleensä vasta, kun joku kertoo siitä.
Kenttää valitessa kannattaa katsoa korien lisäksi ympäristöä. Valaistu kenttä pidentää pelikautta syksyllä, aidattu kenttä pitää pallon pelissä eikä vieritä sitä ajotielle, ja varjoisa sijainti helpottaa helteellä. Nämä arkiset seikat ratkaisevat usein sen, mikä kenttä muodostuu omaksi vakiopaikaksi.
Koripallon vahvuus on joustavuus. Täysi peli vaatii kaksi koria ja kaksi joukkuetta, mutta valtaosa ulkokenttien pelistä on pienpelejä yhdellä korilla. Pariin kolmeen pelaajaan riittää puolikas kenttä, ja heittoharjoitteluun ei tarvita kuin pallo ja kori.
Katukoripallo on oma kulttuurinsa, jossa pelataan lyhyitä pelejä pienellä porukalla ja voittaja jää kentälle. Se on helppo tapa päästä mukaan peleihin myös yksin: kentälle voi mennä heittelemään, ja peliporukka muodostuu usein itsestään. Suosituilla kentillä vakioporukat pelaavat tiettyinä iltoina, ja mukaan pääsee kysymällä.
Perheelle kenttä on matalan kynnyksen liikuntapaikka. Pieni lapsi harjoittelee heittoja matalammalla kaarella, isommat pelaavat omia pelejään, ja aikuinen pysyy mukana ilman erityisvarusteita. Koripallo onkin yksi harvoista peleistä, jossa koko perhe mahtuu samalle kentälle ilman järjestelyjä. Yhteinen heittohetki sopii vaikka iltakävelyn päätteeksi. Heittopelit, kuten yksinkertainen kymmenen heiton kisa, pitävät eri-ikäiset mukana samassa pelissä.
Ulkokentät ovat yhteisiä, ja kirjoittamattomat säännöt pitävät pelin sujuvana. Jos kentällä on peli käynnissä, uudet tulijat odottavat vuoroaan tai kysyvät pääsyä mukaan. Heittelijät väistävät pelaajia, ja pitkää yksinoikeutta kenttään ei oteta, kun muita on jonossa. Reilu vuorottelu pitää kentän kaikkien paikkana, ja samalla peleihin syntyy luontevaa vaihtelua.
Monet kentät ovat koulujen pihoilla, jolloin koulupäivän aikainen käyttö on koulun. Esimerkiksi Helsingissä Suutarilan peruskoulun kentän käyttö on maksutonta, ja tällaiset kentät palvelevat iltaisin ja viikonloppuisin kaikkia. Naapuruston rauha kannattaa muistaa myöhään illalla, sillä pallon pomppu kuuluu asfaltilta yllättävän kauas hiljaisessa kesäyössä.
Kentän kunnioittaminen kuuluu myös etikettiin: roskat viedään roskikseen ja lasipullot jätetään kotiin, sillä sirut asfaltilla lopettavat pelit pitkäksi aikaa. Kun kenttä pysyy siistinä, se pysyy myös käytössä.
Kartalla kenttiä on eniten Helsingissä, jossa niitä on 68. Espoossa kenttiä on 37, Vantaalla 24, Turussa 19, Tampereella 11 ja Oulussa 8. Pääkaupunkiseudun tiheys tarkoittaa, että lähikori löytyy monelta asuinalueelta kävelymatkan päästä. Kuntarajaus kartalla näyttää oman alueen kentät, joista osa voi olla yllätys pitkäaikaisellekin asukkaalle.
Muualla maassa kentät keskittyvät taajamiin ja koulujen yhteyteen, joten kori löytyy useimmista kirkonkylistä. Kankaanpäässä sijaitseva ulkokenttä nuorisotila Ketun Golon läheisyydessä on tarkoitettu harraste- ja vapaa-ajan peleihin, ja se on vapaasti ja maksuttomasti kuntalaisten sekä nuorten käytettävissä. Sama periaate toistuu ympäri maan.
Koripallokenttien tiedot kertovat myös siitä, kuka lähiliikuntapaikkoja pitää pystyssä. Helsingissä Aurinkoniityn kentän omistajana on kunta, ja ylläpitäjäksi on merkitty kunnan tekninen toimi. Santahaminassa liikuntapaikkojen pääkäyttäjiä ovat puolestaan varuskunta, koulu, päiväkoti ja maanpuolustuskorkeakoulu.
Kenttäverkosto on hiljaista perusinfraa: se ei näy otsikoissa, mutta se mahdollistaa tuhansien ihmisten arkiliikunnan. Kartta tekee tämän verkoston näkyväksi ja antaa jokaiselle kentälle nimen ja sijainnin, joten seuraava heittohetki on suunnitelman sijaan vain päätöksen päässä. Ota pallo kainaloon ja katso, missä lähin kori odottaa.
Kartalla on 308 kohdetta kategoriassa Koripallokentät, 93 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Helsingissä (61 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 238 kohteella on kotisivulinkki ja 187 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 308 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Ulkokenttien kausi kulkee sulan maan mukaan. Keväällä kentät kuivuvat pelikuntoon lumien sulettua, ja kausi jatkuu pitkälle syksyyn. Kevään ensimmäiset heitot kuivalla asfaltilla ovat monelle harrastajalle yhtä varma kevään merkki kuin ensimmäiset leskenlehdet. Kesällä paras peliaika on usein ilta, kun asfaltti ei enää hehku päivän kuumuutta ja kentälle kertyy porukkaa. Aamukenttä taas on rauhallinen, jos haluaa harjoitella heittoja omassa tahdissa.
Sateen jälkeen asfaltti kuivuu nopeasti, joten ulkokoripallo on melko säävarma laji. Talveksi peli siirtyy sisäsaleihin, joiden vuoroja hallinnoivat kunnat ja seurat. Salivuorot haetaan tyypillisesti kausittain, ja vapaita vuoroja voi kysyä liikuntatoimesta. Osa ulkokentistä jäädytetään talvisin luistelukentiksi, joten sama paikka voi palvella ympäri vuoden eri lajeja: talvikäytön kohteet löytyvät jäähallien ja luistelupaikkojen kartalta.
