Huvi- & teemapuistot

Tämä sivu vastaa hakuun huvipuistot Suomessa: kartalle on koottu 61 huvi-, teema- ja elämyspuistoa 40 kunnasta. Suurin osa kohteista on teemapuistoja, joita on 47, ja joukossa on myös elämyspuistoja. Kartta kattaa sekä suuret laitepuistot että pienemmät, tiettyyn teemaan rakennetut kohteet, jotka jäävät valtakunnallisessa keskustelussa usein isompien varjoon.

Jokaisen puiston omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot, joten lomapäivän suunnittelu alkaa suoraan kartalta. Näkymän voi rajata lomareitin varrelle, jolloin näkee, mitkä puistot osuvat matkalle. Huvipuistopäivä yhdistyy usein muihin perhekohteisiin: katso myös eläintarhat, kylpylät ja vesipuistot sekä lasten kanssa liikkuvien opas.

Moni puisto on kokonaisen lomapäivän tai jopa viikonlopun kohde, jonka ympärille rakentuu majoitusta ja muita palveluita. Toiset taas ovat parin tunnin piristys automatkan varrella. Kohteen kokoluokka selviää sen omalta sivulta ennen lähtöä.

Nimitykset menevät arjessa iloisesti sekaisin, mutta niiden välillä on eroja. Perinteinen huvipuisto rakentuu laitteiden ympärille: vuoristoradat, karusellit ja muut kyydit ovat päivän pääsisältö. Teemapuistossa kantavana ideana on jokin maailma tai aihe, jonka ympärille kokonaisuus on rakennettu, ja laitteet ovat vain osa kokemusta.

Hyvä esimerkki teemapuistosta on Muumimaailma (Naantali), jonka nähtävyyksiin lukeutuvat Muumitalo ja Hemulin talo sekä Teatteri Emma ja uimahuone. Siellä päivä koostuu hahmojen tapaamisesta ja tarinoihin uppoutumisesta pikemminkin kuin laitekyydeistä. Teemapuisto sopiikin usein myös perheen pienimmille, joille laitepuiston vauhti olisi vielä liikaa.

Elämys- ja aktiviteettipuistoissa tekeminen on toiminnallisempaa: kiipeilyä, pelejä ja liikuntaa. Esimerkiksi Huvilupa (Kaarina) tarjoaa muun muassa paintballia, jossa ikäraja on 13 vuotta ja lasten versio onnistuu 8-vuotiaasta alkaen. Tällaiset kohteet sopivat hyvin myös ryhmille ja syntymäpäiville, ja niissä aikuisetkin pääsevät mukaan tekemiseen katsojan roolin sijaan.

Valintaa helpottaa, kun miettii etukäteen, mitä porukka oikeasti haluaa: vauhtia, tarinaa vai tekemistä. Teini-ikäisten seurueelle laitepainotteinen puisto on yleensä paras, pienten lasten perheelle teema- tai puuhapuisto ja liikunnallista päivää hakevalle aktiviteettipuisto. Sekaporukalla kannattaa suosia isoja puistoja, joissa on jokaiselle jotain.

Huvipuistopäivä on monelle lapselle kesän kohokohta, ja pienellä suunnittelulla siitä saa sujuvan. Laitteissa on tyypillisesti pituus- tai ikärajoja, joten lapsen kanssa kannattaa katsoa etukäteen, mihin laitteisiin hän pääsee. Useimmissa puistoissa on erillinen lasten alue, jossa kyydit ovat rauhallisempia. Näin pettymyksiltä välttyy, kun odotukset on viritetty oikein jo kotona.

Rytmitys ratkaisee. Pienten kanssa toimii parhaiten lyhyt ja rento päivä, jossa on taukoja, eväitä ja varjoisaa istuskelua. Vilkkaimpina päivinä tapaamispaikasta sopiminen ja lapsen taskuun kirjoitettu puhelinnumero tuovat turvaa väkijoukossa.

Pienemmät puuhapuistot ovat lapsiperheelle usein helpotus: vähemmän jonoja, vähemmän ärsykkeitä ja matalampi hintataso. Esimerkiksi Puuhapuisto Veijarin (Saarijärvi) ulkoilma-aktiviteetteihin lukeutuvat uimaranta, kanootteja sekä pomppulinnoja ja rinnepompputalo.

Useimmissa laitepuistoissa hinnoittelu perustuu rannekkeeseen, joka oikeuttaa laitteisiin koko päivän, ja pelkkään sisäänpääsyyn on usein erillinen edullisempi lippu. Laitteita käyttämätön aikuinen voi siis monessa puistossa päästä porttien sisään pienemmällä maksulla. Verkosta etukäteen ostettu lippu on usein porttihintaa edullisempi.

Päivän kokonaisbudjettiin vaikuttavat lippujen lisäksi ruokailut, pelit ja tuliaiset. Omat eväät ja juomapullo keventävät laskua, ja moni puisto sallii eväiden syömisen taukoalueilla. Perhelippujen ja kausikorttien kannattavuus riippuu siitä, montako käyntiä kesään mahtuu. Hintatiedot ja ostotavat löytyvät kunkin puiston omilta sivuilta, ja niihin kannattaa tutustua ennen matkaa.

Kausikortti muuttaa laskelman kokonaan, jos puisto on lähellä kotia. Silloin käynnit voivat olla lyhyitä ja spontaaneja, eikä jokaisesta päivästä tarvitse ottaa kaikkea irti. Kauempana asuvalle taas yksi hyvin suunniteltu kokopäivä on yleensä toimivin ratkaisu.

Kartalla kohteita on eniten Espoossa, jossa niitä on 5. Kouvolassa, Alavudella, Lappeenrannassa ja Vantaalla on kussakin 3 kohdetta ja Helsingissä 2. Luvut kertovat, että pääkaupunkiseudun ohella puistoja löytyy nimenomaan maakunnista, usein lomareittien varrelta. Yhteensä kohteita on kartalla 39 kunnan alueelta, joten lähin puisto voi olla lähempänä kuin arvaatkaan.

Moni tunnettu puisto sijaitseekin pienellä paikkakunnalla ja kerää kävijänsä kaukaa. Kesälomamatkalla puisto kannattaa poimia reitin varrelta: kartta näyttää, mitkä kohteet osuvat luontevasti menomatkalle tai paluupäivälle. Muita kesän kohteita löytyy kesäaktiviteettien oppaasta.

Suurista puistoista Huvivaltio PowerPark (Kauhava) on kokonainen lomakeskus: kokonaisuudessa ovat mukana elokuvateatteri, ratsastuskeskus, Mika Salon suunnittelema ulkokartingrata, Euroopan suurin kartinghalli, ravirata, kaksi leirintäaluetta mökkeineen, hotelli ja liikekeskus. Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa taas kertoo suomalaisen huvipuistoperinteen juurista, sillä sen perustaja oli Lasten Päivän Säätiö.

Pienemmistä kohteista Nokkakivi (Laukaa) avattiin kesällä 2007. Historian havinaa edustaa Wasalandia (Vaasa), jonka kolmiulotteinen lasershow palkittiin avajaisvuonna ILDA:n palkinnolla vuoden parhaasta uudesta efektistä. Kartalta löytyy vastaavia kohteita jokaisen lomasuunnan varrelta, ja kohdesivut kertovat, mikä puisto sopii juuri teidän porukallenne.