- Siirtolohkareet Jääkausi kantoi satojen tonnien kiviä satoja kilometrejä ja jätti ne keskelle metsää – osa tasapainoilee yhä yhden kosketuspinnan varassa.
- Hiidenkirnut Sulamisvesi pyöritti kiveä samassa kalliokuopassa tuhansia vuosia ja hioi kallioon täydellisen sylinterin – syvimmät ovat yli kymmenen metriä.
- Kalliomaalaukset Kivikauden ihminen maalasi punamullalla hirviä, veneitä ja käsiään järvien rantakallioihin – ja maalaukset ovat yhä paikoillaan, 5 000 vuotta myöhemmin.
- Linnavuoret ja muinaisjäännökset Rautakauden pakolinnat, pronssikauden hautaröykkiöt ja kivilabyrintit, joiden tarkoitusta kukaan ei tiedä – Suomen vanhimmat rakennelmat ovat metsässä ilman kylttiä.
- Luolat Suomen kallioperä on liian kovaa suurille tippukiviluolille, mutta lohkareiden alle, kalkkikiveen ja jäätikön uurtamiin rakoihin on syntynyt luolia, joissa jää säilyy yli kesän.
- Sotahistoria Salpalinjan 1 200 kilometriä bunkkereita, Raatteen tie, isonvihan taistelukentät ja korsut, joissa saa yhä yöpyä – sodan jäljet ovat maastossa, ei vain museossa.
- Rauniot ja hylätyt paikat Keskiaikaisia kirkkoja, joista jäi vain muurit, sodassa poltettu tunturihotelli, kaivoksen rikastamo metsän keskellä – ja yksi raunio, joka rakennettiin raunioksi.
- Kaivokset ja louhokset Kaivos, jossa etsit itse ametistisi tunturin laella, louhos josta hakattiin Pietarin Aleksanterin pylväs, ja sukellusluolasto vanhassa kalkkikaivoksessa.
- Kanavat ja sulut Vääksyssä sulutetaan kesäpäivänä satoja veneitä, Höytiäisen kanava laski järven pintaa yhdeksän metriä yhdessä yössä – ja museokanavilla sulkuportit avataan yhä käsin.
- Vanhat sillat Kivisiltoja 1700-luvun kestikievaritien varrelta, Suomen vanhimpia paikallaan valettuja betoniholveja ja riippusiltoja, jotka keinuvat tunturijoen yllä.
- Tuuli- ja vesimyllyt Mamsellimyllyjä, harakkamyllyjä ja koskessa jauhavia vesimyllyjä, joista osa pyörii yhä – ja päremylly, jossa halot muuttuvat kattopäreiksi.
- Uhrikivet ja kuppikivet Rautakauden ihminen hioi kiven pintaan kuppeja ja jätti niihin uhrinsa – kuppien merkitys on yhä arvoitus, ja suurimmassa kivessä niitä on yli sata.
- Tähtitornit ja observatoriot Syys-maaliskuun pimeät illat avaavat tien tähtiin: Suomen harrastajatornit ja tutkimusobservatoriot päästävät yleisön kaukoputken ääreen.
- Hautausmaat ja muinaishaudat Suomen mullassa on kerroksia hautaamisen historiaa pronssikauden kiviröykkiöistä ortodoksisiin hautausmaihin, ja moni muinaishauta lepää yhä rauhoitettuna metsän keskellä.
- Pitkospuut ja suoreitit Suon yli kulkevat pitkospuut vievät aapasoille, keidassoille ja lintutorneille – kevään muuttolinnuista kesän lakka-ahoihin ja syksyn ruskaan asti.
- Rautatiet, veturit ja museojunat Höyryveturit, museoradat ja vanhat asemat kertovat, miten rautatie muutti Suomen vuodesta 1862 alkaen, ja niitä pääsee yhä katsomaan kartalta.
- Jääkauden jäljet Kilometrien paksuinen mannerjäätikkö suli Suomesta vasta noin 10 000 vuotta sitten ja jätti jälkeensä harjut, hiidenkirnut ja siirtolohkareet, joita maankohoaminen yhä paljastaa.
- Oudot patsaat ja ITE-taide Suomesta löytyy sekä vakavia sankaripatsaita että villejä ITE-taidepuistoja, joissa itseoppineet tekijät ovat rakentaneet oman maailmansa pihamaalleen.
- Suomen ennätykset Suomen ennätykset kokoaa kartalle kohteet, joilla on lähteissä oma "Suomen suurin" tai "Suomen vanhin" -titteli: korkein putous, pisin joki, isoin puu.
Listat
Toimituksen numeroidut poiminnat: kohteet, joissa on tarina. Jokainen lista linkittää kohdesivuille ja koko teemaan.
- Suomen 11 siirtolohkaretta, jotka kannattaa nähdä Jokainen näistä kivistä on kulkenut jäätikön mukana kymmeniä tai satoja kilometrejä ja jäänyt siihen, mihin jää sen jätti. Sen jälkeen ihminen on antanut nimen, tarinan ja joskus lain suojan.
- Suomen 7 hiidenkirnua, joiden reunalla kannattaa seistä Sulamisvesi pyöritti kiveä samassa kuopassa tuhansia vuosia. Tulos on sylinteri, jonka seinämät näyttävät koneella poratuilta – ja jonka reunalla seisominen kertoo, kuinka paljon vettä jäätikön alla virtasi.
- Suomen 11 kalliomaalausta, jotka näkee paljain silmin Metsästäjä maalasi punamullalla hirven ja oman kätensä kallioon veneestä käsin 5 000 vuotta sitten. Maankohoaminen on nostanut kuvat metrejä vedenpinnan yläpuolelle, ja piikerros on pitänyt värin – nämä yksitoista näkee ilman kiikaria.
- Suomen 9 luolaa, joihin pääsee sisään Suomen graniitti ei tee tippukiviluolastoja, mutta jää, routa ja rapautuminen ovat tehneet lohkareiden alle ja kallion rakoihin onkaloita, joihin mahtuu seisomaan – ja joissa jää säilyy yli kesän.
- Suomen 11 sotahistorian kohdetta 1700-luvulta talvisotaan Suomen sotia ei tarvitse lukea museosta. Ne ovat betonikorsuina pellon laidassa, kivisinä panssariesteinä metsässä ja muistokivinä pelloilla, joilla kaatui tuhansia – ja yhdessä paikassa 105 kelloa soi yhä.