Suomen tähtitornit ja observatoriot

Mitä tähtitornit ja observatoriot ovat

Tähtitorni on rakennus, jonka kupu tai avattava katto suojaa kaukoputkea sään vaihteluilta ja mahdollistaa sen kääntämisen taivaalle. Observatorio on laajempi käsite: siihen voi kuulua kaukoputken lisäksi useita mittalaitteita, ja osa Suomen observatorioista tekee myös tutkimusta pelkkien yleisönäytösten sijaan. Osaa kohteista ylläpitävät harrastajajärjestöt, kuten Ursan paikallisyhdistykset, ja ne ovat avoinna yleisölle sovittuina iltoina. Osa on tiedekeskuksia, joissa kaukoputken lisäksi on planetaario.

Väisälän perintö Turun seudulla

Merkittävä osa suomalaista tähtitiedettä juontuu professori Yrjö Väisälän työstä Turun seudulla. Iso-Heikkilän tähtitorni Turussa rakennettiin 1935–36 Väisälän teknisellä suunnittelulla, ja siellä tehdyillä havainnoilla löydettiin aikanaan 807 pikkuplaneettaa ja seitsemän komeettaa – pitkään alan maailmanennätys. Uusi torni korvasi aiemman puisen tähtitornin, joka tuhoutui tulipalossa. Yliopiston toiminta tornissa loppui vuonna 1972, minkä jälkeen se siirtyi kokonaan Turun Ursan käyttöön. Väisälän vuonna 1952 perustama Tuorlan observatorio elää nykyisin osana Kaarinan Piikkiössä sijaitsevaa Avaruuspuisto Väisälää, jossa on planetaario, Suomen suurin kaukoputki ja Väisälälle omistettu museo.

Kiinnostavia kohteita ympäri Suomea

Kaarinan Piikkiössä Tuorlan planetaarion 180 asteen kupu näyttää elokuvia maapallosta maailmankaikkeuden alkuun, ja lauantaisin sekä loma-aikoina järjestetään yleisönäytöksiä; isompi ryhmä voidaan jakaa niin, että osa katsoo elokuvan ja osa kiertää samaan aikaan observatoriota. Kangaslammin Härkämäessä, Heinävedellä, Warkauden Kassiopeian observatorio valmistui 2004, ja sen 16-tuumaisella Meade-kaukoputkella havaittiin 19.2.2007 supernova SN2007ae – observatoriolta on sittemmin löytynyt seitsemän lisää. Lahdessa Ursan tähtitorni sijaitsee Pirttiharjun vesitornin huipulla, lattia 192,5 metrin korkeudessa merenpinnasta. Muita kohteita on muun muassa Kuopiossa, Jyväskylän seudulla, Kontiolahdella, Seinäjoella, Alavudella, Hämeenlinnassa, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella.

Missä tähtitorneja on eniten

Kohteita on ympäri maata pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen asti, mutta selvä keskittymä on Turun seudulla, jossa Väisälän perintö näkyy kolmena kohteena: Iso-Heikkilän tähtitorni Turussa sekä Tuorlan planetaario ja Avaruuspuisto Väisälä Kaarinassa. Muualla maassa tähtitornit ovat useimmiten paikallisten tähtiharrastajayhdistysten, kuten Ursan jäsenseurojen, ylläpitämiä pienempiä kohteita, jotka avautuvat yleisölle harvemmin ja usein vain sovittuina näytösiltoina.

Ennen kuin lähdet

Tähdet näkyvät Suomessa vain pimeänä aikana, joten paras kausi ajoittuu syyskuusta maaliskuuhun; kesän valoisat yöt eivät näytä tähtiä. Monet kohteet ovat auki vain harrastajaseurojen ilmoittamina näytösiltoina tai tiedekeskusten aukioloaikoina, joten aikataulu on syytä tarkistaa etukäteen. Tuorlan planetaariossa näytöksiä on lauantaisin ja loma-aikoina, ja hinnat vaihtelevat noin 8–10 eurosta laajempiin yhdistelmäpaketteihin. Pimeällä liikkuessa on hyvä varautua lämpimin vaattein, ottaa mukaan taskulamppu ja varata aikaa silmien totuttamiseen pimeään ennen kaukoputkeen katsomista.