Suomen pitkospuut ja suoreitit

Mitä pitkospuut ovat

Pitkospuut ovat puisia lankkuja tai pyöreitä kapuloita, jotka on ladottu suon pinnalle kulkuväyläksi. Rakenne jakaa kulkijan painon laajemmalle alalle, jolloin jalka ei vajoa pehmeään turpeeseen, ja samalla reitti ohjaa liikkumisen pois herkän suokasvillisuuden päältä. Pitkospuita rakennetaan sekä avosoille, aapa- ja keidassoiden reunoille että lintutornien ja -lavojen kulkuväyliksi, ja osa reiteistä on tehty myös liikkumisesteisille kulkijoille. Reittejä ylläpitävät niin valtio, kunnat kuin yhdistyksetkin, ja monet niistä kulkevat suojelualueiden ja kansallispuistojen kautta.

Pitkospuiden historia suomalaisilla soilla

Soita on kuljettu pitkospuita pitkin kauan ennen nykyistä retkeilyä. Seinäjoen Paukanevalla ensimmäinen pitkospuureitti rakennettiin jo 1700-luvun alussa Nurmon saarnashuoneen yhteyteen, ja alkuperäiset pitkospuut tuhoutuivat metsäpalossa vuonna 1752; nykyinen reitti valmistui vuonna 2000 EU-tuella. Orivedellä Lakkasuon noin kolmen kilometrin pitkospuureitistö rakennettiin vuonna 1963 tutkimuskäyttöön, ja sen varrella on yhteensä 24 suotyyppinäytealaa. Rakentaminen jatkuu yhä: Vantaan Keimolan Isosuolle valmistui esteetön pitkospuureitti vuonna 2022, ja Lahden Linnaistensuolla pitkokset uusittiin vuosina 2022–2023.

Kiinnostavimmat kohteet

Aineistosta nousee esiin joukko kansallispuistoja ja pienempiä reittejä eri puolilta maata:

• Torronsuon kansallispuisto Tammelassa: 17 metriä korkea luontotorni ja pitkospuureittejä 1,5–10 kilometriä.
• Patvinsuon kansallispuisto Lieksassa: 80 kilometriä polkuja, joista 20 kilometriä pitkosten päällä.
• Paukanevan pitkospuureitti Seinäjoella: 1700-luvulle ulottuva reittihistoria ja lintutorni.
• Keimolan Isosuon esteetön pitkospuureitti Vantaalla: kaksi metriä leveät, kaiteelliset pitkospuut.
• Martimoaavan vaelluspolku Simossa: useita reittivaihtoehtoja 3–12,8 kilometriin asti.
• Valkmusan kansallispuisto Pyhtäällä: Munasuo, Suomen suurin laakiokeidas.
• Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto Kauhajoella: 1 630 hehtaarin Kauhaneva ja 173 putkilokasvilajia.

Missä pitkospuureittejä on eniten

Kohteet keskittyvät muutamalle alueelle. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ja Kauhajoen ympäristössä on useita reittejä ja peräti kaksi kansallispuistoa, sillä Paukanevan alueella kulkee useampi eri pitkospuu- ja lintutorniyhdistelmä. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla suoreittejä ja -polkuja on runsaasti kaupungin liepeillä, Lapissa Sodankylän ja Pelkosenniemen aapasoilla lintutorneja on tiheässä, ja Lounais-Suomessa Ruskon ja Nousiaisten Kuhankuonon reitistö kulkee laajojen keidassoiden ja kallioiden poikki useiden erillisten reittiosuuksien kautta.

Ennen kuin lähdet

Pitkospuut ovat sateella ja kosteudella liukkaita, joten tukevat jalkineet ovat tarpeen. Suon pinnalla ei pidä poiketa pitkospuiden ulkopuolelle, sillä maasto voi olla pehmeää ja vaarallisen upottavaa. Kauden voi valita sen mukaan, hakeeko lintuja, marjoja vai ruskaa: kevät on muuton aikaa, kesällä kypsyy lakka, ja syksyllä suon kasvillisuus värjäytyy. Talvella osa pitkospuista on lumen ja jään alla, joten reittikohtaiset tiedot on syytä tarkistaa etukäteen. Osa reiteistä, kuten Keimolan Isosuolla ja Hangasnevalla, on rakennettu esteettömiksi pyörätuolin tai lastenrattaiden kanssa liikkuville.