Se, mikä jäi

Raunio kertoo kaksi tarinaa: miksi jokin rakennettiin ja miksi se hylättiin. Suomessa raunioita on vähän verrattuna Keski-Eurooppaan, koska rakennettiin puusta ja puu katoaa jälkeä jättämättä. Kivestä rakennettiin kirkot, linnat, kaivokset ja tehtaat – ja juuri niiden rauniot ovat jäljellä. Tämä kartta kokoaa ne: keskiaikaisista kirkonmuureista sodassa poltettuun tunturihotelliin.

Keskiaikaiset kirkot

1400–1500-luvuilla Suomeen rakennettiin kymmeniä harmaakivikirkkoja. Osa jäi kesken, kun uskonpuhdistus katkaisi rahoituksen, osa hylättiin, kun seurakunnat yhdistettiin tai kirkko rakennettiin parempaan paikkaan. Katot romahtivat ja puuosat lahosivat, mutta metrin paksuiset muurit jäivät. Kärkölän Pyhän Laurin kirkko on poikkeuksellisesti kahdeksankulmainen. Rauman Pyhän Kolminaisuuden kirkko paloi 1640 ja jäi raunioksi keskelle nykyistä maailmanperintökaupunkia. Vihdin Pyhän Birgitan kirkko hylättiin 1700-luvulla.

Linnat ja linnoitukset

Raaseporin Junkarsborg oli 1300-luvun linna, joka on nykyään saarella, koska niemen poikki kaivettiin kanava. Salon Haapaniemen linnanrauniot ovat keskiaikaisen kartanolinnan jäänteet. Ensimmäisen maailmansodan Viaporin maarintama on kymmeninä kohteina Helsingin, Espoon ja Vantaan kallioissa: tykkiasemia, tunneleita ja betonisia konekivääripesäkkeitä, joita ei koskaan käytetty.

Teollisuus ja matkailu

Salon Orijärvellä on Suomen vanhimman kuparikaivoksen (1757) rikastamon rauniot. Saarijärvellä on tervatehtaan rauniot, Lempäälässä sahan. Lapin sodassa 1944 saksalaiset polttivat vetäytyessään lähes kaiken – Pallastunturin ensimmäinen hotelli (1938) ja Pyhäkeron matkailumaja kuuluvat menetettyihin, ja niiden perustukset ovat yhä tunturissa.

Yksi raunio on rakennettu raunioksi. Hämeenlinnan Aulangon puistoon muurattiin 1900-luvun alussa "keskiaikaiset" rauniot, koska romanttinen maisema kaipasi sellaista.

Ennen kuin lähdet

Nostot

Toimituksen valinnat – kohteet, joissa on tarina.

Kartta

36 kohdetta · Kohteet maakunnittain: Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Kaikki kohteet

Kaikki teeman kohteet. Avaa maakunta ja klikkaa kohdetta – kohdesivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet.

Kainuu1 kohde
Kanta-Häme1 kohde
Keski-Suomi3 kohdetta
Lappi3 kohdetta
Pirkanmaa1 kohde
Päijät-Häme1 kohde
Satakunta3 kohdetta
Uusimaa20 kohdetta
Varsinais-Suomi3 kohdetta

Kysyttyä

Miksi Suomessa on keskiaikaisten kirkkojen raunioita?

Osa kivikirkoista jäi 1500–1600-luvuilla keskeneräisiksi tai käytöstä, kun seurakunnat yhdistettiin tai uusi kirkko rakennettiin toisaalle. Puuosat lahosivat ja katot romahtivat, mutta harmaakivimuurit jäivät. Tunnetuimpia ovat Hollolan Kärkölän Pyhä Lauri, Rauman Pyhä Kolminaisuus ja Vihdin Pyhä Birgitta.

Saako raunioilla kiipeillä?

Muinaisjäännöksiksi luokitellut rauniot ovat muinaismuistolain suojaamia: muureille kiipeäminen ja kivien siirtely on kielletty. Uudemmat rauniot ovat usein yksityisomistuksessa, ja rakenteet voivat olla romahdusvaarassa. Kuvaaminen ja katselu on sallittua kaikkialla.

Mikä on Viaporin maarintama?

Venäjän armeija rakensi 1914–1918 Helsingin ympärille linnoitusvyöhykkeen: tykkiasemia, juoksuhautoja ja luolia kalliossa. Sitä ei koskaan käytetty taisteluun. Jäänteitä on kymmenillä paikoilla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, ja moni on kaupungin hoitama muinaisjäännös.

Montako kohdetta teemassa on?

Kartalla on 36 kohdetta 22 kunnassa ja 9 maakunnassa. Luku päivittyy, kun kohteita lisätään.

Muut teemat