Kupit kivessä

Kuppikivi on siirtolohkare tai kallionpinta, johon on hiottu pyöreitä, 3–10 senttimetrin kuoppia. Yhdessä kivessä voi olla muutama kuppi tai yli sata. Ne ovat rautakauden (noin 500 eaa.–1200 jaa.) jälkiä, ja niitä tunnetaan Suomesta yli 300 – tiheimmin Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, vanhojen peltojen ja kalmistojen liepeillä. Kansanperinne kutsui niitä uhrikiviksi, ja nimi on jäänyt.

Mitä kupeissa tehtiin

Varmaa tietoa ei ole, koska kirjallisia lähteitä ei ole. Yleisin tulkinta on, että kuppeihin jätettiin uhreja: viljaa, maitoa, ensimmäinen sato, vainajille tarkoitettua ruokaa. Kivet ovat usein kalmistojen vieressä, mikä liittää ne vainajien palvontaan. Kupit hiottiin todennäköisesti pyörittämällä kovempaa kiveä; työ vei tunteja kuppia kohti, joten kivi ei ollut ohimenevä paikka.

Tapa jatkui kansanuskossa pitkään. Vielä 1800-luvulla kuppikiville vietiin uhreja karjaonnen ja sadon puolesta, ja joillakin kivillä on kerrottu tapahtuvan asioita, jos niitä siirretään.

Uhrilähteet ja pyhät lehdot

Kupit eivät ole ainoa uhripaikan muoto. Isonkyrön Leväluhdan lähteestä on nostettu lähes sadan ihmisen luita rautakaudelta: vainajat laskettiin veteen. Se on Suomen ainoa laatuaan oleva paikka, ja syytä ei tiedetä. Kemijärven Uhrilähde ja Raaseporin Uhrilehto kertovat, että myös vesi ja puut olivat pyhiä. Kiteen Pirunpöytä on tasalakinen lohkare, jonka kupit kansantarina selittää pirun ateriapöydäksi.

Missä kuppikiviä näkee

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella on kymmeniä kuppikiviä muutaman kilometrin säteellä; Uhrikivenkadun kivi Hämeenlinnassa on niistä suurin, yli sata kuppia. Parikkalan Silvun kivi on haljennut kahtia ja laelle pääsee luonnonportaita. Padasjoella kupit on hiottu kiintokallioon. Kartalla on myös pienempiä kiviä, jotka on nimetty tilan tai kylän mukaan.

Ennen kuin lähdet

Nostot

Toimituksen valinnat – kohteet, joissa on tarina.

Kartta

54 kohdetta · Kohteet maakunnittain: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät-Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Kaikki kohteet

Kaikki teeman kohteet. Avaa maakunta ja klikkaa kohdetta – kohdesivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet.

Etelä-Karjala3 kohdetta
  • Uhrikivi Lemi
  • Uhrikivi Luumäki
  • Silvun kuppikivi ParikkalaMitoiltaan noin 4 x 4 x 6 metrin lohkare on halki kahtia, ja halkeamaan syntyneitä luonnonportaita myöten pääsee laelle.
Etelä-Pohjanmaa1 kohde
Etelä-Savo1 kohde
Kanta-Häme32 kohdetta
Kymenlaakso1 kohde
Lappi1 kohde
Pirkanmaa4 kohdetta
Pohjanmaa1 kohde
Pohjois-Karjala1 kohde
Päijät-Häme6 kohdetta
Uusimaa1 kohde
Varsinais-Suomi2 kohdetta

Kysyttyä

Mitä kuppikivet ovat?

Kuppikivi on siirtolohkare tai kallio, jonka pintaan on hiottu pyöreitä, 3–10 senttimetrin kuppeja. Ne ajoitetaan rautakaudelle (noin 500 eaa.–1200 jaa.) ja liitetään vainajien palvontaan ja sadon uhraamiseen: kuppeihin jätettiin ruokaa tai viljaa. Suomessa tunnetaan yli 300 kuppikiveä, valtaosa Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Miksi kuppikiviä on eniten Hämeenlinnan seudulla?

Hämeen rautakautinen asutus oli tiheää ja pysyvää, ja kuppikivet sijaitsevat vanhojen peltojen ja kalmistojen liepeillä. Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa on kymmeniä kuppikiviä muutaman kilometrin säteellä, ja moni on nimetty tilan tai kylän mukaan.

Saako kuppikiveen jättää uhrin?

Kolikon tai marjan jättäminen ei riko lakia, mutta kivi on muinaisjäännös: siihen ei saa kaivertaa, sitä ei saa siirtää eikä sen ympäristöä kaivaa. Kynttilät ja nuotiot ovat kiellettyjä, koska kuumuus rapauttaa kiveä.

Montako kohdetta teemassa on?

Kartalla on 54 kohdetta 20 kunnassa ja 12 maakunnassa. Luku päivittyy, kun kohteita lisätään.

Muut teemat