Jäähallit ja luistelupaikat kartalla: yli 2700 hallia, kaukaloa ja luistinrataa, suodatettuna kunnittain. Ilmainen käyttää, ei rekisteröitymistä.
2 754 kohdetta
Selaa alatyypeittäin: Luistelukentät
Eniten niitä on Tampereella (127), Helsingissä (106) ja Oulussa (84). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tämä sivu vastaa hakuun jäähallit ja luistelupaikat: kartalle on koottu 2 754 kohdetta 292 kunnasta. Suurin ryhmä ovat ulkoluistelukentät, joita on yli 1 500, sekä kaukalot, joita on 875. Lisäksi mukana on 60 tekojääkenttää tai tekojäärataa, 31 kilpajäähallia ja 23 harjoitusjäähallia.
Kartta palvelee siis montaa eri käyttäjää: perhettä, joka etsii lähimmän luistelukentän, kiekkoilijaa, joka tarvitsee kaukalon höntsäpeliin, ja retkiluistelijaa, joka haluaa pitkälle tekojääradalle. Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot, joten jäille pääsee vähällä etsimisellä.
Talven muuta tekemistä on koottu talviaktiviteettien oppaaseen, ja hiihtäjälle löytyy oma hiihtolatujen kartta.
Kohdetyyppien erot kannattaa tuntea, sillä ne määrittävät, mitä jäällä voi tehdä. Luistelukenttä on avoin jääalue, joka sopii vapaaseen luisteluun ja pienten lasten harjoitteluun. Kaukalo on laidoitettu kenttä, joka on kiekkoilun ja mailapelien paikka, ja monessa kaukalossa on erikseen vuoroja eri käyttäjille.
Tekojääkenttä on koneellisesti jäähdytetty ulkokenttä. Sen etu on pitkä ja varma kausi: jää on luistelukunnossa silloinkin, kun luonnonjäät eivät vielä kanna tai suojasää on pehmentänyt ulkokentät. Tekojääradoilla pääsee usein myös pitkälle, soljuvalle matkaluistelulle.
Jäähallit tarjoavat jään ympäri vuoden säästä riippumatta. Kilpahallit ovat seurojen ja otteluiden käytössä, mutta useimmissa halleissa on myös yleisölle avoimia vuoroja. Osa kartalla näkyvistä kohteista on monitoimihalleja, joissa jääurheilu on yksi käyttömuoto muiden joukossa.
Samalla kartalla näkyy myös muita halliliikunnan paikkoja, kuten tennis- ja padelhalleja, jotka kuuluvat samaan liikuntapaikkojen kokonaisuuteen. Niissä pätevät samat periaatteet: vuorot varataan etukäteen ja hinnat vaihtelevat ajankohdan mukaan.
Ulkokenttien kausi riippuu pakkasista. Kentät jäädytetään, kun pakkaset ovat riittävän pitkäkestoisia, ja kausi jatkuu niin pitkään kuin sää sallii. Etelässä kausi on lyhyempi ja katkonaisempi, ja leudot talvet voivat jättää kentät välillä kokonaan jäädyttämättä. Pohjoisessa kausi on pitkä ja jäät varmempia. Suojasään jälkeen kentän kunto kannattaa tarkistaa ennen lähtöä, sillä pehmennyt ja uudelleen jäätynyt pinta voi olla urainen.
Tekojäät avaavat kauden aikaisemmin ja pitävät sen käynnissä pidempään, joten ne ovat varmin valinta alkutalvesta. Jäähalleissa kausi ei katkea koskaan: kesähelteillä halli voi olla jopa paras paikka viilentyä ja pitää luistelutaitoa yllä.
Luonnonjäillä liikkuminen on oma taitolajinsa, joka vaatii jään kantavuuden varmistamisen ja oikeat turvavälineet. Merkityt ja ylläpidetyt radat ovat turvallisin tapa nauttia luonnonjäästä. Kartan kohteista valtaosa on ylläpidettyjä kenttiä, joissa jään kunnosta huolehtii omistaja, useimmiten kunta.
Ulkokentille pääsee yleensä vapaasti, ja käyttö on maksutonta. Kenttien vuorolistoista näkee, milloin jää on varattu esimerkiksi koulujen tai seurojen käyttöön. Illalla valaistut kentät ovat talven arkiliikunnan helmiä: luistelemaan pääsee töiden jälkeen omalta lähikentältä. Pakkasillan luistelu kaukalon valoissa on monelle se talven mieleenpainuvin liikuntahetki.
Halleissa yleisöluisteluvuorot ovat edullinen tapa päästä hyvälle jäälle, ja moni halli vuokraa luistimia paikan päältä. Kaukalon tai hallivuoron voi usein varata myös omalle porukalle, mikä sopii kaveriporukan höntsäpeleihin ja lasten synttäreihin. Vuorojen varauskäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, joten ne kannattaa tarkistaa kohteen ylläpitäjältä. Yleisöluistelun hinnat ovat tyypillisesti maltillisia, ja lapsille on usein oma hintansa.
Luistimet kannattaa teroittaa säännöllisesti, sillä terävä terä tekee luistelusta helpompaa ja turvallisempaa. Teroituspalvelua tarjoavat urheiluliikkeet ja monet hallit. Lasten kasvavien jalkojen kanssa vuokraluistimet tai kirpputorilöydöt ovat järkevä tapa pitää kustannukset kurissa.
Luistelun varustus on yksinkertainen: luistimet, lämmin ja joustava vaatetus sekä hanskat. Kypärä on suositeltava kaikille ja lapsille käytännössä välttämätön, sillä kaatumiset kuuluvat lajiin. Aloittelijalle sopivat hyvin myös polvi- ja kyynärsuojat.
Retkiluistelussa ja luonnonjäillä varustukseen kuuluvat lisäksi jäänaskalit, heittoliina ja seura. Kiekkoa pelatessa kaukalossa suojavarustuksen merkitys korostuu, ja yleisillä vuoroilla mailapelit on yleensä ohjattu omiin vuoroihinsa törmäysten välttämiseksi. Jäällä liikutaan aina muut huomioiden: vauhdikkaimmat kiertävät reunoja ja pienimmille jätetään tilaa. Sama koskee vuoroja: varattu vuoro on varaajansa, ja yleisellä vuorolla kaikki mahtuvat jäälle, kun pelisäännöistä pidetään kiinni.
Kohteita on tiheimmin suurissa kaupungeissa. Tampereella niitä on 128, Helsingissä 120 ja Oulussa 86. Vantaalla kohteita on 62, Espoossa 61 ja Jyväskylässä 54. Luvuissa näkyy suomalaisen jääurheilun perusrakenne: lähes joka kaupunginosalla on oma kenttänsä tai kaukalonsa. Siksi kartan hyödyllisin toiminto onkin oman asuinalueen rajaus, joka paljastaa lähimmät jäät.
Verkosto ulottuu silti lähes koko maahan, sillä kohteita on 289 kunnan alueelta. Pienenkin kunnan keskustasta löytyy tyypillisesti jäädytetty kenttä tai kaukalo, ja monessa kunnassa myös halli. Kartta auttaa löytämään jään myös lomamatkalla, sillä luistimet mahtuvat helposti auton peräkonttiin. Talvilomalla vieraan kaupungin tekojäärata tai yleisöluisteluvuoro on helppo ja edullinen ohjelmanumero.
Kartan kohteissa näkyy koko jääurheilun aikajana. Tampereen Koulukadun tekojääkaukalo 2 on rakennettu vuonna 1956, ja saman kaupungin Kannen areena edustaa uusinta aikaa: sen joustokaukaloon on integroitu yli 160 metriä LED-näyttöä, mikä on Wikipedian mukaan maailman ensimmäinen tällainen ratkaisu.
Ero näkyy myös käyttäjälle. Vuoden 1956 tekojääkaukalo on 61 × 30 metriä, valaistu ja varustettu pukukopeilla — se on lähiliikuntapaikka, jonne mennään omilla luistimilla. Areena on tapahtumapaikka, jonne mennään lipulla.
Turkuhalli rakennettiin vuoden 1991 jääkiekon MM-kilpailujen päänäyttämöksi, ja se oli Suomen ensimmäinen yli 10 000 katsojan monitoimihalli. Lahden jäähallin viereen paljastettiin syksyllä 2017 Erkki Laineen näköispatsas, joka on lähteen mukaan maan ensimmäinen jääkiekkoilijalle omistettu nimikkopatsas.
Arjen liikuntapaikoista kertoo Nokian jäähalli, jonka alueella on myös urheilukenttä, kaksi jalkapallo- ja tenniskenttää, koripallokenttä, rantalentopallokenttä, skeittipuisto sekä frisbeegolfrata. Olosuhdetyöstä palkittiin Flinkenberg Areenan (Valkeakoski) halliyhtiö, joka sai Suomen Palloliitolta Respect-palkinnon vuonna 2021. Suurin osa kartan kohteista on kuitenkin aivan tavallisia lähiliikuntapaikkoja, ja juuri se tekee kokonaisuudesta arvokkaan.
Kartalla on 2 754 kohdetta kategoriassa Jäähallit & luistelu, 292 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Tampereella (127 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 2 217 kohteella on kotisivulinkki ja 1 450 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 2 754 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
