Kalastuspaikat kartalla: yli 300 koskea, järveä ja merikohdetta Tornionjoelta Saimaalle, kunnittain. Ilmainen kartta ilman kirjautumista.
312 kohdetta
Eniten niitä on Mikkelissä (16), Helsingissä (14) ja Tampereella (14). Koko lista on alempana kunnittain, ja kartalta voit rajata oman kuntasi.
Loput kohteet löytyvät kartalta ja kuntalistasta.
Tämä sivu vastaa hakuun kalastuspaikat Suomessa: kartalle on koottu 312 kohdetta 119 kunnasta. Mukana on 55 nimettyä kalastuspaikkaa, 18 kalakotaa, kalastusalueita ja perhokalastuskohteita. Kartta auttaa löytämään sekä helposti saavutettavat lähivedet että lomamatkan kalastuskohteet.
Jokaisen kohteen omalta sivulta löytyvät sijainti ja perustiedot. Kalakodat ja rantautumispaikat tekevät kalaretkestä mukavamman myös silloin, kun saalista ei tule: tulipaikka ja katos ovat retken kiintopisteitä säässä kuin säässä. Retkipaikkoja laajemmin löytyy laavujen ja autiotupien kartalta.
Vesille suuntaavalle hyödyllisiä ovat myös venesatamien kartta sekä vesikohteiden opas, joka kokoaa kosket, vesiputoukset ja uimapaikat samaan näkymään.
Suomessa kalastuksen perusmuodot ovat vapaita: onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin lähes kaikilla vesillä. Niihin ei tarvita lupaa, joten mato-onki ja pilkki ovat helpoin tapa aloittaa kalastus tai viedä lapsi ensimmäiselle kalaretkelle. Poikkeuksia ovat eräät erityiskohteet, kuten kosket ja rauhoitetut vedet, joissa yleiskalastusoikeudetkin on rajattu.
Viehekalastus, kuten virveli ja perho, edellyttää useimmilta aikuisilta kalastonhoitomaksun maksamista. Maksu on henkilökohtainen ja kattaa viehekalastuksen yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Lapset ja ikäihmiset on vapautettu maksusta, ja tarkat ikärajat sekä hinnat löytyvät viranomaisen sivuilta.
Osa kohteista on erityiskohteita, joihin tarvitaan lisäksi paikallinen lupa. Tällaisia ovat esimerkiksi istutetut erityiskalastuskohteet, kosket ja jotkin virtavedet. Rajoituksia voi olla myös rauhoitusaikojen ja alamittojen muodossa, joten kohteen säännöt kannattaa aina tarkistaa ennen retkeä. Esimerkiksi Kuopion kaupungin vapakalastusalueista lisätietoja on saatavilla kaupungin verkkosivuilta.
Lupien pääsääntö on helppo muistaa: onki ja pilkki ovat vapaita, viehe vaatii kalastonhoitomaksun ja erityiskohde oman lupansa. Epäselvässä tilanteessa vastauksen saa kohteen ylläpitäjältä tai paikalliselta osakaskunnalta. Sääntöjen noudattaminen on myös kalakantojen hoitoa: rauhoitusajat ja mitat ovat olemassa siksi, että kalaa riittää jatkossakin.
Kalastus on Suomessa ympärivuotinen harrastus, mutta vuodenaika muuttaa sen luonteen. Keväällä ja alkukesästä vedet ovat viileitä ja kalat liikkeellä, ja moni pitää tätä parhaana vapakalastusaikana. Kesällä kalastus painottuu aamuihin ja iltoihin, kun keskipäivän lämpö hiljentää syönnin. Kesäyön onginta valoisassa on suomalaisen kesän klassikoita.
Syksy on monen kokeneen kalastajan suosikki: vedet viilenevät, petokalat syövät ennen talvea ja rannoilla on väljää. Ruskan aikaan kalaretki on samalla maisemaretki. Talvella pilkkiminen avaa vesille aivan oman maailmansa. Pilkille lähdetään vasta, kun jään kantavuus on varmistettu, ja mukana pidetään naskalit sekä kaveri. Virtapaikkojen ja salmien jäitä on syytä varoa koko talven. Talven retki-ideoita löytyy myös talviaktiviteettien oppaasta. Pilkkipäivä kirkkaalla kevätjäällä on monelle koko talven paras ulkoilupäivä, ja saalis on siinä vain bonus.
Alkuun pääsee kevyellä varustuksella: mato-onki tai virveli, muutama viehe ja sään mukainen vaatetus riittävät. Kalastusvälineiden hinnat vaihtelevat paljon, mutta aloittelijan setti on edullinen hankinta, ja käytettyjen välineiden markkina on vilkas. Välineitä tärkeämpää on paikan ja ajankohdan valinta: edullisillakin varusteilla saa kalaa, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Turvallisuus on osa varustusta. Veneillessä pelastusliivit ovat välttämättömät, ja rantakalliot voivat olla märkinä liukkaita. Aurinkosuoja, juotava ja istuinalusta tekevät pitkästä rantapäivästä miellyttävän. Saaliin käsittelyyn tarvitaan puukko ja kylmälaukku, jos kalaa aiotaan viedä kotiin asti.
Kartalla kohteita on eniten Mikkelissä, jossa niitä on 15. Tampereella, Helsingissä, Jyväskylässä, Savukoskella ja Kuopiossa on kussakin 9 kohdetta. Järvi-Suomen painotus ei yllätä, mutta luvuissa näkyy myös pohjoinen: erämaavesien äärellä kalastus on keskeinen osa retkeilyä.
Kaupunkien luvut muistuttavat, ettei kalaan tarvitse lähteä kauas. Helsingissäkin on nimettyjä kalastuspaikkoja, kuten Seurasaaren kalastuspaikka, jonka omistaa kunta ja jota ylläpitää kunnan liikuntatoimi. Työpäivän jälkeinen iltaonginta on kaupunkilaisenkin ulottuvilla. Kartan kuntarajaus näyttää nopeasti oman seudun kalapaikat, joista moni on jäänyt vaille huomiota vain siksi, ettei niistä ole tiedetty.
Pohjoisen suurvesistä Inarijärvi on Suomen suurin yhden ainoan kunnan alueella sijaitseva järvi, ja se on monen kalastusmatkan päämäärä. Tunturialueella Kesänkijärvi (Kolari) yhdistää kalastuksen retkeilyyn: vesialueen kiertää kesäisin retkeilyreitti ja talvella hiihtolatu sekä talvipyöräilyreitti.
Lapissa myös Pyhäjärvi on Pelkosenniemen suurin järvi. Etelämpänä Ylinen Rautjärvi (Hämeenlinna) kuuluu Evon retkeilyalueen opetusmetsäalueeseen, joten kalaretken voi yhdistää retkeilyyn ja luontopolkuihin.
Vesistöhistoriasta kertoo Kimolan Sulku (Kouvola), jossa kunnostuksen yhteydessä vanha nippunosturi purettiin ja tilalle nousi 12 metriä korkea venesulku. Kartalta löytyy vastaavia kohteita niin arkiseen iltaongintaan kuin koko viikon kalastuslomaan. Kohdesivujen perustiedot ja sijainnit auttavat valitsemaan retkikohteen, joka vastaa omia odotuksia ja taitoja.
Kartalla on 312 kohdetta kategoriassa Kalastuspaikat, 119 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Mikkelissä (16 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 82 kohteella on kotisivulinkki ja 16 kohteella puhelinnumero. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 312 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Hyvä kalastuspaikka riippuu siitä, mitä hakee. Lapsiperheelle paras kohde on helposti saavutettava rantapaikka, jossa on laituri tai tasainen ranta ja mielellään tulipaikka. Saaliin laji on sivuseikka: tärkeintä on, että tapahtuu jotain, joten ahvenvedet ovat aloittelijan varma valinta. Lyhyt matka autolta rantaan säästää voimia itse kalastukseen, ja lähellä oleva käymälä tai tulipaikka pidentää retkeä mukavasti.
Kokeneemmalle valintaa ohjaavat kalalajit ja vesistötyyppi. Virtavedet houkuttavat perhokalastajaa, suuret järviselät vetouistelijaa ja pienet metsälammet rauhaa hakevaa. Kohteen sivuilta ja paikallisilta lupamyyjiltä selviää, mitä lajeja vedestä tavoitellaan ja millaisin menetelmin. Paikallistuntemus on kalastuksessa arvokkainta tietoa, joten kysyminen kannattaa aina.
Saavutettavuus kannattaa varmistaa etukäteen: osa kohteista on autolla saavutettavia, osa vaatii kävelyä tai veneen. Kalakota tai laavu kohteen rannassa tekee pidemmästäkin retkestä mukavan, ja moni kartan kohde onkin valittu juuri palveluidensa vuoksi.
Kartan kohdetyypit auttavat rajaamaan hakua: kalakodat kertovat huolletusta retkikohteesta, kalastusalueet laajemmista lupakokonaisuuksista ja perhokalastuskohteet virtavesistä. Yhdistämällä kartan tiedot omiin toiveisiin löytää nopeasti paikan, jossa viihtyy.
Kalastuspaikkojen kohdesivut sisältävät usein vesistötietoa, joka kertoo enemmän kuin paikan nimi. Juuri nämä luvut ratkaisevat, millainen kohde on kalastajalle.
Syvyysjakauma on niistä hyödyllisin. Esimerkiksi Pyhäjärvestä Pelkosenniemellä on kirjattu, että noin kymmenesosa vesialasta on vähintään 15 metriä syvää, pituutta on 3,8 kilometriä ja pinta-alaa 2,7 neliökilometriä. Matalaa vettä on siis valtaosa — se kertoo missä kalaa kannattaa etsiä ja milloin.
Toinen käyttökelpoinen luku on rantaviivan pituus suhteessa pinta-alaan. Ylinen Rautjärvestä on kirjattu 36 hehtaaria vesialaa ja 4,0 kilometriä rantaviivaa. Runsas rantaviiva pienellä järvellä tarkoittaa lahtia ja niemiä, eli enemmän rantakalastukseen sopivia paikkoja kuin pyöreällä järvellä.
Osa kohteista on erityiskalastuskohteita, joissa saalis perustuu istutuksiin. Raudanjärvi on osakaskunnan hallinnoima kohde, johon istutetaan säännöllisesti pyyntikokoista kirjolohta — keskipainoltaan noin 1,2 kiloa ja suurimmillaan jopa 3,5 kiloa. Tällaisella kohteella lupa on aina erillinen ja usein vuorokausikohtainen.
Kaikki kartan kohteet eivät ole järviä. Kuomiojoesta on kirjattu suoraan, että vedenvirtaama on hyvin pieni eikä jokea voi koskestaan huolimatta kutsua koskeksi. Tällainen rehellinen kuvaus säästää turhalta matkalta.
Aukiolotietoa kalastuskohteille ei juuri ole kirjattu, koska sitä ei ole: vesialue on auki aina. Sen sijaan luvat, rauhoitusajat ja kohdekohtaiset säännöt vaihtuvat, ja ne tarkistetaan vesialueen omistajalta tai luvanmyyjältä ennen jokaista reissua.