Suomen ennätykset

Mitä Suomen ennätykset ovat

Suomen ennätykset kokoaa yhteen kartalle kohteita, joista lähteet käyttävät ilmausta "Suomen suurin", "Suomen pisin", "Suomen vanhin" tai vastaavaa. Osa väitteistä on tarkkoja mittaustuloksia, osa taas paikallista tai sivustojen esittämää tietoa, jolloin mukana kulkee varauma kuten "sanotaan" tai "lähteen mukaan". Joukossa on luonnonennätyksiä, kuten korkein vesiputous, pisin joki ja suurin puuyksilö, rakennusennätyksiä, kuten maailman suurin puukirkko ja vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna, sekä pienempiä kuriositeetteja, kuten pisin seinä tai pienin kauppamuseo.

Ennätysten synty

Moni ennätys syntyi omana aikanaan ilman tietoista tavoittelua. Kerimäen kirkko piirrettiin 1844 viidelletuhannelle hengelle, kun seurakunta halusi tilaa koko pitäjän väelle kerralla, ja lopputulos on edelleen maailman suurin puukirkko. Tsaarinpoppeli on kasvanut Heinolan rantapuistossa jo pitkään ja selvisi hengissä Kymijoen suurtulvasta vuonna 1901. Rajaportin sauna Tampereella on lämmennyt yleisölle vuodesta 1906 lähtien, ja Korkeakoskelle Kuopiosta tehtiin retkiä ja rakennettiin ensimmäiset portaat jo 1860-luvulla. Näsinneula puolestaan nousi Tampereelle 1970–1971 ja oli valmistuttuaan Suomen korkein rakennus yli viideksikymmeneksi vuodeksi.

Kiinnostavimpia esimerkkejä

Luonnonennätyksistä Korkeakoski Kuopiossa syöksyy 36 metrin korkeudesta ja on Suomen korkein yhtenäinen vesiputous, kun taas Kemijoki Keminmaalla on maan pisin joki 550 kilometrin matkallaan. Torholan luola Lohjalla on suurin tunnettu kalkkikiviluola, ja sen kapeimmassa käytävässä kädet yltävät jo molempiin seiniin. Rakennusennätyksistä Kerimäen kirkko Savonlinnassa mahtuu istuttamaan noin 3 000 ihmistä, Näsinneula Tampereella kohoaa 168 metriin, ja Rajaportin sauna samassa kaupungissa on vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna. Imatrankoski Imatralla tunnetaan Suomen vanhimpana matkailukohteena, jonka luona on käyty jo 1700-luvun lopulta lähtien.

Missä ennätyksiä on eniten

Rakennusennätykset keskittyvät väestökeskuksiin: Helsingistä ja Tampereelta löytyy kartalta useampi kohde, sillä molemmissa on ollut varaa ja tarvetta rakentaa isosti. Luonnonennätykset taas sijoittuvat harvemmin asutuille seuduille Pohjois- ja Itä-Suomessa: Lapista löytyvät sekä pisin joki Kemijoki että Suomen suurin yhden kunnan järvi Inarijärvi, ja Kuopion seudulla kohoaa korkein vesiputous. Etelä- ja Länsi-Suomeen taas osuu enemmän kirkko- ja rakennusennätyksiä, kuten Kerimäen kirkko ja Vöyrin vanhin käytössä oleva puukirkko.

Ennen kuin lähdet

Kohteet eroavat toisistaan paljon, joten kunkin tyyppiset käytännöt on hyvä tarkistaa etukäteen. Kirkot ovat auki yleensä jumalanpalvelusten yhteydessä tai sovitusti, luontokohteille kuten putouksille ja luoliin on syytä varata asianmukaiset jalkineet ja huomioida sää, ja vesiputoukset virtaavat voimakkaimmin keväällä lumien sulaessa. Saunoilla ja museoilla on omat aukioloaikansa, jotka voivat vaihdella kausittain. Monilla kohteilla liikutaan merkityillä poluilla tai reiteillä turvallisuuden ja luonnon suojelemiseksi, ja ajantasaiset tiedot on syytä tarkistaa kohteen omilta sivuilta ennen matkaa.