Suomen luolat

Luolia maassa, jossa ei pitäisi olla luolia

Suomen kallioperä on graniittia ja gneissiä, kovaa ja liukenematonta. Se ei tee luolia niin kuin kalkkikivi, joka syöpyy veden vaikutuksesta kilometrien pituisiksi tippukiviluolastoiksi. Silti Suomessa on satoja luolia. Ne ovat pienempiä, pimeämpiä ja usein vaikeammin löydettäviä, ja juuri siksi ne ovat kiinnostavia: jokaisella on syy olla olemassa.

Neljä tapaa syntyä

Lohkareluolat ovat yleisimpiä. Jääkausi kasasi kallion juurelle tai rinteeseen suuria lohkareita, ja niiden väliin jäi onkaloita. Turun Luolavuoren luolasto ja Kangasniemen Rapalan luolat ovat tällaisia; Rapalassa kylän väki piileskeli isonvihan aikaan.

Rakoluolat ovat kallion halkeamia, joita jäätikkö ja routa ovat leventäneet. Loviisan Brannin luola ja moni "pirunpesä" kuuluvat tähän joukkoon.

Kalkkikiviluolat ovat harvinaisia, koska kalkkikiveä on vain kapeina vyöhykkeinä Lohjan, Paraisten ja Lapin seuduilla. Lohjan Torhola on maan suurin: 31 metriä pitkä, katossa pieniä tippukiviä.

Rapautumaluolat ovat jääkautta vanhempia. Karijoen Susiluola syntyi hiekkakiven ja graniitin rajaan kauan ennen viimeistä jäätiköitymistä. Sieltä löydetyt kivityökalut on ajoitettu yli 120 000 vuoden ikäisiksi – jos tulkinta pitää, ne ovat neandertalinihmisen jälkiä ja Pohjoismaiden vanhin merkki ihmisestä.

Jääluolat ja muut erikoisuudet

Inarijärven Korkia-Mauran saaressa on luola, jossa jää säilyy yli kesän. Sitä käytettiin kalakellarina jo 1600-luvulla, ja se on lajissaan Suomen suurin. Ilmaston lämpeneminen on ohentanut jäätä 2000-luvulla. Sastamalan Pirunvuoren sisällä on luolia ja huipulla taidemaalarin rakennuttama kivilinna. Kouvolan Valtarin kiipeilyluola on kiipeilijöiden harjoituspaikka.

Ennen kuin lähdet

• Otsalamppu aina, myös lyhyeen luolaan. Kypärä tai lippalakki: katto on matalalla ja terävä.
• Luolissa on märkää ja +4 astetta myös heinäkuussa. Pitäväpohjaiset kengät ja kerrospukeutuminen.
• Älä mene yksin syvälle. Kerro jollekulle, minne menet ja milloin palaat. Kännykkä ei kuulu kallion sisällä.
• Osa luolista on lepakoiden talvehtimispaikkoja. Niissä ei käydä loka–huhtikuussa; lepakon herättäminen horroksesta voi tappaa sen.
• Susiluola on suljettu. Rapalan luolissa portaat ja opasteet on poistettu, ja käynti on omalla vastuulla.