Kallioperä on graniittia ja gneissiä, jotka eivät liukene veteen kuten kalkkikivi. Siksi Suomen luolat ovat lohkareluolia, rakoluolia ja harvinaisia kalkkikiviluolia, joista suurin on 31 metriä pitkä. Ne ovat pieniä, mutta jokaisella on syy olla olemassa – ja usein tarina siitä, kuka niissä on piileskellyt.
Listalle on valittu luolat, joihin pääsee sisään ilman köysiä. Otsalamppu, kypärä tai lippalakki ja pitäväpohjaiset kengät mukaan aina; luolissa on +4 astetta ja märkää myös heinäkuussa. Lepakoiden talvehtimispaikkoihin ei mennä loka–huhtikuussa.
-
Torholan luola
LohjaLohjanjärven rannalla on Suomen suurin kalkkikiviluola: 31 metriä pitkä, 36 leveä, katossa pieniä tippukiviä. Valoisasta eteisestä laskeudutaan kellariin, ja perällä on tunneli, jossa kädet ylettyvät seinästä seinään.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Susiluola
KristiinankaupunkiKristiinankaupungin Karijoella Susiluolasta on löydetty kivityökaluja, joiden on esitetty olevan yli 120 000 vuotta vanhoja. Jos tulkinta pitää, ne ovat neandertalinihmisen jälkiä ja Pohjoismaiden vanhin merkki ihmisestä – luola itse on jääkautta vanhempi rapautumaonkalo. Sisään ei pääse, mutta paikalla on opastus.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Korkia-Mauran jääluola
InariInarijärven saaressa on luola, jossa jää ei sula kesälläkään; sitä käytettiin kalakellarina jo 1600-luvulla, ja se on lajissaan Suomen suurin. Perille pääsee vain veneellä Veskoniemestä, ja ilmaston lämpeneminen on ohentanut jäätä 2000-luvulla.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Luolavuoren luola
TurkuTurun kaupungin sisällä on luolasto, jonka pisin käytävä on 45 metriä – Varsinais-Suomen pisimpiä. Kolmiomainen suuaukko mainitaan sanomalehdessä jo 1863, ja alue on ollut luonnonsuojelualue vuodesta 2017.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Pirunpesä (Pori)
PoriPorin Lyttylän Pirunpesä on Suomen kolmanneksi pisin tunnettu luola, noin 70 metriä, ja se syntyi siirtolohkareen hajotessa. Korkeimmat osat kohoavat 10 metriä maanpinnasta, ja luola on kartoilla jo 1800-luvun puolivälistä.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Rapalan luolat
KangasniemiKangasniemen Rapalan lohkareluoliin kylän asukkaat pakenivat isonvihan aikaan. Maanomistajan toivomuksesta portaat ja opasteet poistettiin 2013, joten käynti on jokamiehenoikeudella ja omalla vastuulla – otsalamppu ja malttia mukaan.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Jeremian luolat
KustaviKustavin Kivimaantien varrella on kiviryhmä, joka sai nimensä isonvihan vuosista: Jeremias-niminen mies piileskeli sen railoissa. 200 metrin metsäpolku vie syviin halkeamiin ja lähes pystysuorille kalliojyrkänteille.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Pirunvuori
SastamalaSastamalan Pirunvuoren laella on taidemaalari Emil Danielssonin 1906 rakennuttama kivilinna ja vuoren uumenissa luolia, joista kansantarina on antanut koko vuorelle nimen. Kivilinna avattiin yleisölle kunnostettuna 1976.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Brannin luola
LoviisaLoviisan Brannin luola on Kaakkois-Suomen tunnetuimpia lohkareluolia: syvälle kallioon työntyvä halkeama, johon mahtuu seisomaan. Helppo ensimmäinen luola – lyhyt polku, ei köysiä, mutta lamppu tarvitaan.
Kohdesivu ja ajo-ohje →
Kaikki kartalla
Koko teema. Tämä lista on poiminta. Teemasivulla ovat kaikki kohteet maakunnittain, kartta ja tietoa ilmiöstä.
Luolat · 32 kohdetta →