Sotahistorian kohteet Suomessa

Sota on yhä maastossa

Suomen sotahistoriaa ei tarvitse lukea museosta. Se on juoksuhautoina metsässä, betonikorsuina pellon laidassa, kivisinä panssariesteinä, jotka kulkevat suorina riveinä halki hakkuuaukeiden, ja muistokivinä paikoilla, joilla taisteltiin 1700-luvulla. Tämä kartta kokoaa ne yhteen: 1500-luvun nuijasodasta jatkosodan korsuihin.

Salpalinja: linnoitus, jossa ei taisteltu

Talvisodan jälkeen 1940 Suomi alkoi rakentaa itärajalle puolustuslinjaa Suomenlahdelta Sallaan. Työ jatkui jatkosodan aikana ja kiihtyi 1944. Tulos oli noin 730 teräsbetonikorsua ja kalliobunkkeria, 350 kilometriä kivistä panssariestettä – graniittilohkareita neljässä rivissä – ja satoja kilometrejä juoksuhautaa. Rintama ei koskaan ehtinyt linjalle asti. Se on Suomen suurin rakennushanke, jota ei koskaan käytetty.

Siksi se on niin hyvin säilynyt. Miehikkälän Salpalinjamuseossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa korsuihin pääsee sisään; Lappeenrannan, Luumäen ja Miehikkälän metsissä on kymmeniä numeroituja korsuja, joista osa on vapaasti katsottavissa. Salpapolku kulkee linjaa pitkin.

Talvisota ja jatkosota

Suomussalmen Raatteen tiellä neuvostodivisioona tuhoutui tammikuussa 1940; Raatteen Portin museon vieressä Talvisodan monumentin 105 kelloa muistuttavat sodan 105 päivästä. Kuhmon talvisotamuseo kertoo motti-taisteluista. Hangon vuokra-alueen rajalle rakennettiin 1940–41 Harparskog-linja, jonka bunkkerit ovat yhä Raaseporin metsissä. Parolan Panssarimuseossa seisovat vaunut, jotka olivat rintamalla.

Vanhemmat sodat

Ennen 1900-lukua Suomi oli Ruotsin ja Venäjän taistelukenttä. Isonkyrön Napuella 1714 Suomen armeija murskattiin ja isoviha alkoi. Mikkelin Porrassalmella 1789 pieni suomalaisjoukko piti asemansa Kustaan sodassa. Iisalmen Koljonvirralla 1808 Sandels löi venäläiset – Runebergin Sven Dufva puolusti juuri tätä siltaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset linnoittivat Helsingin ympäristön (Viaporin maarintama), ja tykkiasemat ovat yhä kallioissa Vuosaaresta Espooseen.

Ennen kuin lähdet

• Museoiden korsuihin pääsee aukioloaikoina, yleensä kesä–elokuussa. Tarkista kohdesivulta.
• Maastossa korsut ovat pimeitä ja niissä voi olla kuiluja, vesilammikoita ja teräviä rautoja. Otsalamppu mukaan, eikä kuiluihin yksin.
• Juoksuhaudat ja panssariesteet ovat usein yksityismaalla. Katselu ja kulkeminen on jokamiehenoikeutta; kaivaminen ja esineiden ottaminen ei ole. Sodanaikaisia räjähteitä löytyy edelleen – jos löydät jotain epäilyttävää, älä koske, soita 112.
• Muistomerkit ovat hautapaikkoja. Käyttäydy sen mukaisesti.