Suomi oli 1500-luvulta 1800-luvulle Ruotsin ja Venäjän taistelukenttä, ja 1900-luvulla omien sotiensa näyttämö. Jokainen sota jätti maastoon jotain: Suvorovin linnakkeet Kaakkois-Suomeen, venäläisten tykkiasemat Helsingin kallioihin, Salpalinjan 1 200 kilometriä bunkkereita itärajalle, jolla ei koskaan taisteltu.
Listalle on valittu paikat, joissa jäljet näkyvät ja joihin pääsee sisään tai aivan viereen. Muistomerkit ovat hautapaikkoja. Maastossa oleviin korsuihin ei mennä ilman lamppua eikä yksin, ja jos löydät jotain räjähteeltä näyttävää, älä koske – soita 112.
-
Raatteen Portin talvisotamuseo
SuomussalmiRaatteen tiellä tuhottiin talvisodassa tammikuussa 1940 kokonainen neuvostodivisioona. Museon vieressä Talvisodan monumentin 105 kelloa soivat kaatuneille, yksi jokaista sodan päivää kohti, ja kivikenttä kuvaa molempien puolten kaatuneita.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Salpalinjamuseo
MiehikkäläSalpalinja on 1 200 kilometriä bunkkereita, luolia ja panssariesteitä Suomenlahdelta Sallaan, rakennettu 1940–1944 – eikä siellä taisteltu koskaan. Miehikkälän museossa pääsee kalliobunkkeriin sisään ja näkee, miten linja olisi toiminut.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Bunkkerimuseo
VirolahtiVirolahden Bunkkerimuseo on Salpalinjan eteläpää meren rannassa: teräsbetonikorsuja, tykkiasemia ja kilometrien mittainen kivinen panssarieste, jonka graniittilohkareet on ladottu neljään riviin.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Harparskog-linja
RaaseporiTalvisodan jälkeen 1940–41 Hangon vuokra-alueen rajalle rakennettiin 57,8 kilometriä piikkilankaa ja 3,8 kilometriä panssarivaunuestettä. Linja jäi kesken, kun rintama siirtyi jatkosodan alkaessa, ja bunkkerit ovat yhä Raaseporin metsissä.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Panssarimuseo
HattulaParolan Panssarimuseossa on harvinainen Sturmgeschütz III -rynnäkkötykki ja rivistö T-26-, T-28-, T-34- ja Panzer IV -vaunuja, joista osa palveli sodassa Suomen armeijassa. Kävijöitä on runsaat 30 000 vuodessa.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Napuen taistelun muistomerkki
IsokyröIsonkyrön Napuella käytiin 19. helmikuuta 1714 taistelu, jossa Suomen armeija murskattiin ja isoviha, Venäjän miehitys, alkoi. Muistomerkki seisoo pellolla, jolla kaatui tuhansia – vanhin taistelupaikka tällä listalla.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Liikkalan linnake
KouvolaKouvolan Liikkalan linnake kuuluu kenraali Suvorovin 1790-luvulla suunnitteluttamaan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään, jolla Venäjä suojasi Pietariin vievät tiet. Suvorov arvioi rakentamisen hinnaksi 1 661 ruplaa 65 kopeekkaa.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Porrassalmen taistelun muistomerkki
MikkeliMikkelin Porrassalmella 13. kesäkuuta 1789 salmen silta purettiin ennen taistelua, ja alivoimainen suomalaisjoukko piti asemansa Kustaan sodassa. Lopputulosta pidetään moraalisena voittona; muistokivi nostettiin 1923.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Koljonvirran taistelun muistomerkki
IisalmiIisalmen Koljonvirralla Sandelsin joukot löivät ylivoimaisen venäläisen 27. lokakuuta 1808 Suomen sodassa. Runebergin Sven Dufva puolusti juuri tätä siltaa, ja muistomerkki seisoo virran rannalla.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Viaporin maarintaman rauniot: Reimarla
HelsinkiHelsingin Reimarlassa on venäläisten 1915–1918 rakentama puolustusasema: kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja ulkoilureittien keskellä. Viaporin maarintamaa ei koskaan käytetty taisteluun, ja se on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Museo Militaria
HämeenlinnaHämeenlinnan punatiilikasarmissa Museo Militaria kokoaa tykistön, pioneerien ja viestiaselajin historian: ulkonäyttelyalue, perusnäyttely, vaihtuvat näyttelyt ja opastukset. Hyvä päätepiste listalle, jos haluaa nähdä, mitä maastossa olevat rakenteet tekivät.
Kohdesivu ja ajo-ohje →
Kaikki kartalla
Koko teema. Tämä lista on poiminta. Teemasivulla ovat kaikki kohteet maakunnittain, kartta ja tietoa ilmiöstä.
Sotahistoria · 153 kohdetta →