Liikkalan linnake

Kuvaus

Rakentamispäätöksen taustalla oli tarve suojata rajaa ja kulkureittejä sekä torjua hyökkäykset Haminaan ja siitä eteenpäin Pietaria kohti. Suvorov arvioi rakentamisen hinnaksi 1661 ruplaa, 65 kopeekkaa.

Rakennustyöt käynnistyivät alkukesästä 1791. Töiden ensimmäiseksi johtajaksi määrättiin insinööri-everstiluutnantti Semjon Lavrov. Työmaalla oli parhaimmillaan lähes 800 sotilasta.

Seudun talonpojilta vaadittiin linnoitustöihin sekä rakennustarvikkeita että hevosia. Vuonna 1792 paikalla oli 53-miehinen varuskunta, ja varuskuntaan kuului myös rajaseutua ratsain valvoneita kasakoita. Tykkejä oli todellisuudessa vain kahdeksan valurautaista, ja määrää kasvatettiin myöhemmin kuudella.

Kokonaisuuteen kuuluu kaksi kulmalinnaketta ja neljä puolibastionia. Keskuslinnakkeen puolustusvalli on tähdenmuotoinen ja siinä on parikymmentä ampumalovea. Mitat ovat 93 metriä pituutta ja 88 metriä leveyttä.

Kaltevat eskarpit ovat kiveä, ja kahdessa puolibastionissa on käytetty louhittua kalliota. Päävallia kiertävät noin 2–3 metriä leveä vallihauta ja vastavalli. Yhteen vallihaudoista oli sijoitettu kaivo.

Keskuslinnakkeen rakennuksiin ovat kuuluneet kasarmi, ruutikellari, ammusvarasto ja kellari. Redutin eskarppimuurien korkeus oli noin 1,6 metriä, ja puolustusvallit olivat leveydeltään 6-8 metriä ja korkeudeltaan 1–2 metriä. Redutin sisäpuolella on ollut vartiorakennus.

Redutti yhdistyi keskuslinnakkeeseen 150 metriä pitkällä yhdyskäytävällä. Museovirasto käynnisti kohteen inventoinnin 1967. Rakenteita ei ole koskaan korjattu, ja arkeologinen tutkimus on jäänyt pienten koekuoppien varaan.

Wikipedian mukaan tämä ja Järvitaipaleen linnake ovat ainoat koskemattomina säilyneet 1700-luvun rajalinnoitukset, mikä on kiinnostanut Museovirastoa tutkimuskohteena.