Vilja, tuuli ja koski

Vielä 1900-luvun alussa lähes jokaisessa suomalaisessa kylässä oli mylly. Sisämaassa se seisoi koskessa, rannikolla ja Ahvenanmaalla tuulisella mäellä. Myllyt katosivat parissa vuosikymmenessä, kun kosket valjastettiin sähköntuotantoon ja jauhot alettiin ostaa kaupasta. Jäljellä on muutama sata, joista osa on museoita ja osa pyörii yhä. Tämä kartta kokoaa ne.

Tuulimyllyjen kaksi tyyppiä

Harakkamylly eli varvasmylly on vanhin tyyppi: koko myllyn runko seisoo keskipylvään varassa, ja se käännetään tuuleen pitkällä puomilla. Se on pieni ja kevyt, ja siksi se näyttää harakalta, joka on laskeutunut mäelle. Mamsellimylly on suurempi: runko on kiinteä, hameen muotoinen ja usein kahdeksankulmainen, ja vain hattu eli yläosa kääntyy siipineen. Nimi tulee hameesta. Pälkäneen Tuulimyllymuseo ja Turun Samppalinnan mylly ovat mamsellimyllyjä.

Tuulimyllyjä on eniten Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla: maasto on tasaista, koskia ei ole ja rannikolla tuulee. Kastelholman Jan Karlsgårdenissa on kaksi 1700–1800-luvun myllyä ulkoilmamuseon pihassa.

Vesimyllyt koskissa

Vesimylly jauhaa kosken voimalla joko pystysuoran ratasmyllyn tai vaakasuoran jalkamyllyn avulla. Jalkamylly on yksinkertaisin: vesi pyörittää vaakasuoraa siipipyörää, joka on samalla akselilla myllynkiven kanssa. Vääksyn vesimyllyssä Asikkalassa kaksi kiviparia pyörii yhä vesiturbiinilla, ja sama koski tuotti kylän ensimmäisen sähkön. Savitaipaleen Kärnäkoskella 1830-luvun mylly ja saha seisovat samassa koskessa kuin Kustaan sodan linnoitus.

Päremyllyt ja muut erikoisuudet

Päremylly ei jauha viljaa vaan höylää puusta kattopäreitä. Virtain Ohtolankylässä sellainen on yhä käyttökunnossa. Kartalla on myös myllymuseoita, joissa on jauhatusnäytöksiä, sekä myllynraunioita, joista on jäljellä vain kivijalka ja pato.

Ennen kuin lähdet

Nostot

Toimituksen valinnat – kohteet, joissa on tarina.

Kartta

44 kohdetta · Kohteet maakunnittain: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Kaikki kohteet

Kaikki teeman kohteet. Avaa maakunta ja klikkaa kohdetta – kohdesivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet.

Ahvenanmaa1 kohde
  • Jan Karlsgården SundJan Karlsgården on koottu muualta siirretyistä rakennuksista, Seurasaaren tapaan.
Etelä-Karjala2 kohdetta
  • Kärnäkosken mylly ja saha SavitaipalePartakosken kyläyhdistyksen tehtävänä on ylläpitää ja vaalia myllyn ja linnoituksen alueen kulttuurikokonaisuutta.
  • Tuulimylly Savitaipale
Etelä-Savo3 kohdetta
Kainuu3 kohdetta
Kanta-Häme1 kohde
Keski-Suomi2 kohdetta
Kymenlaakso1 kohde
Pirkanmaa5 kohdetta
Pohjanmaa1 kohde
Pohjois-Karjala3 kohdetta
Pohjois-Savo1 kohde
Päijät-Häme6 kohdetta
Satakunta1 kohde
Uusimaa7 kohdetta
Varsinais-Suomi7 kohdetta

Kysyttyä

Mitä eroa on mamselli- ja harakkamyllyllä?

Harakkamyllyssä (varvasmylly) koko myllyn runko kääntyy tuuleen keskipylvään varassa – vanhin tyyppi. Mamsellimyllyssä vain hattu eli yläosa kääntyy, runko on kiinteä ja usein kahdeksankulmainen, hameen muotoinen; siitä nimi. Mamsellimyllyt ovat suurempia ja tehokkaampia.

Missä näkee myllyn jauhavan?

Museomyllyissä jauhatusnäytöksiä pidetään yleensä kesän tapahtumapäivinä; ajankohdat ovat kunkin museon sivuilla. Vääksyn vesimylly ja monet kylämyllyt Pohjanmaalla jauhavat edelleen tilauksesta.

Miksi myllyjä on eniten Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla?

Tasainen, kosketon maasto: vesimyllyä ei voinut rakentaa, joten viljaa jauhettiin tuulella. Rannikolla tuulee tasaisesti. Sisämaassa lähes joka koskessa oli vesimylly, mutta ne katosivat, kun kosket valjastettiin sähköntuotantoon.

Montako kohdetta teemassa on?

Kartalla on 44 kohdetta 35 kunnassa ja 15 maakunnassa. Luku päivittyy, kun kohteita lisätään.

Muut teemat