Vilja, tuuli ja koski
Vielä 1900-luvun alussa lähes jokaisessa suomalaisessa kylässä oli mylly. Sisämaassa se seisoi koskessa, rannikolla ja Ahvenanmaalla tuulisella mäellä. Myllyt katosivat parissa vuosikymmenessä, kun kosket valjastettiin sähköntuotantoon ja jauhot alettiin ostaa kaupasta. Jäljellä on muutama sata, joista osa on museoita ja osa pyörii yhä. Tämä kartta kokoaa ne.
Tuulimyllyjen kaksi tyyppiä
Harakkamylly eli varvasmylly on vanhin tyyppi: koko myllyn runko seisoo keskipylvään varassa, ja se käännetään tuuleen pitkällä puomilla. Se on pieni ja kevyt, ja siksi se näyttää harakalta, joka on laskeutunut mäelle. Mamsellimylly on suurempi: runko on kiinteä, hameen muotoinen ja usein kahdeksankulmainen, ja vain hattu eli yläosa kääntyy siipineen. Nimi tulee hameesta. Pälkäneen Tuulimyllymuseo ja Turun Samppalinnan mylly ovat mamsellimyllyjä.
Tuulimyllyjä on eniten Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla: maasto on tasaista, koskia ei ole ja rannikolla tuulee. Kastelholman Jan Karlsgårdenissa on kaksi 1700–1800-luvun myllyä ulkoilmamuseon pihassa.
Vesimyllyt koskissa
Vesimylly jauhaa kosken voimalla joko pystysuoran ratasmyllyn tai vaakasuoran jalkamyllyn avulla. Jalkamylly on yksinkertaisin: vesi pyörittää vaakasuoraa siipipyörää, joka on samalla akselilla myllynkiven kanssa. Vääksyn vesimyllyssä Asikkalassa kaksi kiviparia pyörii yhä vesiturbiinilla, ja sama koski tuotti kylän ensimmäisen sähkön. Savitaipaleen Kärnäkoskella 1830-luvun mylly ja saha seisovat samassa koskessa kuin Kustaan sodan linnoitus.
Päremyllyt ja muut erikoisuudet
Päremylly ei jauha viljaa vaan höylää puusta kattopäreitä. Virtain Ohtolankylässä sellainen on yhä käyttökunnossa. Kartalla on myös myllymuseoita, joissa on jauhatusnäytöksiä, sekä myllynraunioita, joista on jäljellä vain kivijalka ja pato.
Ennen kuin lähdet
- Jauhatusnäytökset ovat yleensä kesän tapahtumapäivinä. Tarkista ajankohta kohdesivulta tai museon sivuilta.
- Vesimyllyn koneistoon ei kosketa: rattaat ja hihnat pyörivät ilman suojuksia.
- Tuulimyllyn siivet on lukittu, mutta älä kiipeä niihin. Portaat sisällä ovat jyrkät ja matalat.
- Moni mylly on yksityisen kylätoimikunnan hoidossa ja avoinna vain sopimuksesta. Yhteystiedot ovat kohdesivulla.
Nostot
Toimituksen valinnat – kohteet, joissa on tarina.
Samppalinnan tuulimylly
Vääksyn vesimylly- ja piensähkölaitosmuseo
Jan Karlsgården
Tuulimyllymuseo
Kärnäkosken mylly ja saha
Ohtolankylän päremylly
Kartta
44 kohdetta · Kohteet maakunnittain: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi
Kaikki kohteet
Kaikki teeman kohteet. Avaa maakunta ja klikkaa kohdetta – kohdesivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet.
Ahvenanmaa1 kohde
- Jan Karlsgården SundJan Karlsgården on koottu muualta siirretyistä rakennuksista, Seurasaaren tapaan.
Etelä-Karjala2 kohdetta
- Kärnäkosken mylly ja saha SavitaipalePartakosken kyläyhdistyksen tehtävänä on ylläpitää ja vaalia myllyn ja linnoituksen alueen kulttuurikokonaisuutta.
- Tuulimylly Savitaipale
Etelä-Savo3 kohdetta
- Rapion Mylly JuvaPerheyrityksen nykyinen isäntä Lasse Härkönen on mylläri neljännessä polvessa.
- Porsaskoski ruukin mylly Pieksämäki
- Luukkosenkylän tuulimylly Puumala
Kainuu3 kohdetta
- Lakiahon mylly Sotkamo
- Kivijärven mylly Suomussalmi
- Rekelänvaaran mylly Suomussalmi
Kanta-Häme1 kohde
- Vihavuoden myllymuseo Hämeenlinna
Keski-Suomi2 kohdetta
- Vanha Mylly Jyväskylä
- Uitamonkosken myllymuseo Multia
Kymenlaakso1 kohde
- Vanha mylly Kouvola
Pirkanmaa5 kohdetta
- Kylmäkosken vanha mylly Akaa
- Vanha mylly Juupajoki
- Tuulimyllymuseo PälkäneMuseo esittelee kolmessa kerroksessa viljan käsittelyn talonpoikaisesineistöä ja vanhoja kalastusvälineitä.
- Ohtolankylän päremylly Virrat
- Liesijoen mylly Ylöjärvi
Pohjanmaa1 kohde
- Myllymuseo Vaasa
Pohjois-Karjala3 kohdetta
- Myllymuseo Juuka
- Kotalahden tuulimylly Lieksa
- Myllymuseo Tohmajärvi
Pohjois-Savo1 kohde
- Keihäsjoen mylly Kuopio
Päijät-Häme6 kohdetta
- Vääksyn vesimylly- ja piensähkölaitosmuseo AsikkalaAlakerran huoneesta, joka oli aiemmin suljettu yleisöltä, tehtiin täysin uusi näyttelytila.
- Vuolenkosken mylly IittiEnsimmäinen mylläri oli Evert Lindfors, ja häntä seurasivat Leo Porkka 1970-1995 ja Teuvo Sarkkinen 1995-2010; vuodesta 2011 myllärinä on toiminut Eero Savinainen.
- Immilän mylly LahtiSäilynyt on ainoastaan vuonna 1901 rakennettu Immilän piirin myllyrakennus.
- Kumian mylly Lahti
- Seestan mylly Lahti
- Palsan myllymuseo Padasjoki
Satakunta1 kohde
- Korven museomylly Säkylä
Uusimaa7 kohdetta
- Bembölen vanha mylly Espoo
- Kilon tuulimylly Espoo
- Harakkamylly Helsinki
- Vesimylly Helsinki
- Vaiveron myllytila Hyvinkää
- kotitarvemyllyn rauniot Hyvinkää
- Kirkonkylän mylly Vantaa
Varsinais-Suomi7 kohdetta
- Vesikosken mylly Loimaa
- Silliperinnemuseo Dikseli, Myllymuseo, Näyttämö Naantali
- Mylly Raisio
- Latokartanon myllyn rauniot Salo
- Halisten mylly Turku
- Kiinamylly Turku
- Samppalinnan tuulimylly TurkuVuonna 1860 valmistunut mylly on nykyään yksi kaupungin nähtävyyksistä.
Kysyttyä
Mitä eroa on mamselli- ja harakkamyllyllä?
Harakkamyllyssä (varvasmylly) koko myllyn runko kääntyy tuuleen keskipylvään varassa – vanhin tyyppi. Mamsellimyllyssä vain hattu eli yläosa kääntyy, runko on kiinteä ja usein kahdeksankulmainen, hameen muotoinen; siitä nimi. Mamsellimyllyt ovat suurempia ja tehokkaampia.
Missä näkee myllyn jauhavan?
Museomyllyissä jauhatusnäytöksiä pidetään yleensä kesän tapahtumapäivinä; ajankohdat ovat kunkin museon sivuilla. Vääksyn vesimylly ja monet kylämyllyt Pohjanmaalla jauhavat edelleen tilauksesta.
Miksi myllyjä on eniten Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla?
Tasainen, kosketon maasto: vesimyllyä ei voinut rakentaa, joten viljaa jauhettiin tuulella. Rannikolla tuulee tasaisesti. Sisämaassa lähes joka koskessa oli vesimylly, mutta ne katosivat, kun kosket valjastettiin sähköntuotantoon.
Montako kohdetta teemassa on?
Kartalla on 44 kohdetta 35 kunnassa ja 15 maakunnassa. Luku päivittyy, kun kohteita lisätään.
Muut teemat
- Siirtolohkareet · 50
- Hiidenkirnut · 24
- Kalliomaalaukset · 119
- Linnavuoret ja muinaisjäännökset · 79
- Luolat · 32
- Sotahistoria · 153
- Rauniot ja hylätyt paikat · 36
- Kaivokset ja louhokset · 24
- Kanavat ja sulut · 30
- Vanhat sillat · 29
- Uhrikivet ja kuppikivet · 54
- Tähtitornit ja observatoriot · 13
- Hautausmaat ja muinaishaudat · 74
- Pitkospuut ja suoreitit · 106
- Rautatiet, veturit ja museojunat · 34
- Jääkauden jäljet · 134
- Oudot patsaat ja ITE-taide · 72
- Suomen ennätykset · 72
- Kaikki teemat →