Vesitie ennen rautatietä

Suomessa on 188 000 järveä, mutta ne eivät ole yhtä vesistöä. Niiden välissä on kannaksia, koskia ja korkeuseroja, ja ennen rautateitä ja maanteitä ne olivat kaupan esteitä. Kanavat poistivat esteet. 1700-luvun sotakanavista 1800-luvun suuriin sulkukanaviin ja 1900-luvun uittokanaviin – jokainen kanava kertoo, mitä sen aikaan haluttiin kuljettaa ja minne.

Suvorovin sotakanavat

Vanhimmat kanavat eivät ole kauppaa vaan sotaa varten. Venäjä hallitsi 1700-luvun lopulla Saimaan itäosaa ja tarvitsi tykkiveneilleen reitin, jota Ruotsi ei valvonut. Kenraali Suvorov rakennutti 1791–1798 neljä kanavaa Saimaan saarten välisiin kannaksiin: Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale. Kutveleen kanava Taipalsaarella on yhä käytössä, Sulkavan Telakanava on museokohde. Ne ovat Suomen vanhimmat kanavat.

Saimaan kanava ja sulkukanavien aika

Saimaan kanava avattiin 1856 ja yhdisti Järvi-Suomen mereen. Sen jälkeen kanavia kaivettiin kaikkialle: Vääksy (1871) yhdisti Vesijärven Päijänteeseen, Murole (1854) ja Herraskoski avasivat Näsijärven reitin pohjoiseen, Pielisjoen kanavat veivät Joensuusta Pielisille. Höytiäisen kanava syntyi 1859 vahingossa, kun järvenlaskun pato murtui ja järvi laski 9,5 metriä yhdessä yössä – putouskorkeutta on yhä 11,7 metriä.

Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava: kesäpäivinä molemmin puolin sulkua on jono. Saimaan kanavan museo Mälkiän sululla Lappeenrannassa kertoo, miten kanava rakennettiin ja miksi se kulkee Venäjältä vuokratun maan läpi.

Museokanavat

Kun uitto loppui ja laivat suurenivat, vanhat kanavat jäivät. Osa on säilytetty museokanavina: Kontiolahden Jakokoski Pielisjoella, Taipaleen vanha kanava Varkaudessa, Heinäveden Kanavamuseo Kerman sululla. Niissä sulkuportit ovat puuta ja koneistot käsikäyttöisiä. Muroleen kanavan yli kulkee 1877 rakennettu kääntösilta.

Ennen kuin lähdet

Nostot

Toimituksen valinnat – kohteet, joissa on tarina.

Kartta

30 kohdetta · Kohteet maakunnittain: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Uusimaa

Kaikki kohteet

Kaikki teeman kohteet. Avaa maakunta ja klikkaa kohdetta – kohdesivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet.

Etelä-Karjala4 kohdetta
Etelä-Savo2 kohdetta
Kymenlaakso1 kohde
Pirkanmaa6 kohdetta
Pohjanmaa1 kohde
Pohjois-Karjala7 kohdetta
Pohjois-Savo5 kohdetta
Päijät-Häme3 kohdetta
Uusimaa1 kohde

Kysyttyä

Milloin kanavien sulut ovat käytössä?

Veneilykausi on tyypillisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun. Väyläviraston kanavilla sulutus on itsepalvelua tai kaukokäyttöä; aukioloajat ja itsepalveluohjeet ovat Väyläviraston sivuilla. Museokanavia ei suluteta, niitä katsellaan rannalta.

Maksaako sulutus?

Väyläviraston yleisillä kanavilla sulutus on veneilijöille maksutonta. Saimaan kanavalla peritään väylämaksuja kauppa-aluksilta, huviveneiltä ei. Museokanavien alueella liikkuminen on ilmaista.

Mikä on Suomen vanhin kanava?

Vanhimpiin kuuluvat 1700-luvulla kaivetut Saimaan pienet kanavat, muun muassa Kutveleen kanava (1798) ja Sulkavan Telakanava (1820-luku). Saimaan kanava valmistui 1856, Vääksyn kanava 1871 ja Muroleen kanava 1854.

Montako kohdetta teemassa on?

Kartalla on 30 kohdetta 22 kunnassa ja 9 maakunnassa. Luku päivittyy, kun kohteita lisätään.

Muut teemat