Turun tuomiokirkko

Kuvaus

Laaja peruskorjaus sulkee kirkon 9.2.2026–2.12.2028. Työn aikana uusitaan talotekniikkaa sekä kohennetaan esteettömyyttä ja käytettävyyttä.

Edellinen peruskorjaus tehtiin vuosina 1976-79. Rakennus on Suomen tärkeimpiä historiallisia rakennuksia ja maan ainoa keskiajalta periytyvä basilika. Siitä puhutaan Suomen kansallispyhäkkönä, vaikka kyseessä ei ole virallinen nimitys.

Rakennusvaiheet venyivät niin pitkiksi, että esiin nousee romaanisia, goottilaisia ja uusgoottilaisia piirteitä. Museovirasto on nostanut kirkon ja Turun historiallisen ydinalueen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Pituutta on 89 metriä, leveyttä noin 38 metriä ja korkeutta 44,5 metriä.

Torni yltää 85,53 metriin. Kirkko seisoo matalalla Unikankareen kummulla. Ensimmäinen kirkko paikalla oli todennäköisesti puinen, ja se nousi aivan 1200-luvun lopussa.

Knut Draken arvion mukaan harmaakivinen ydinosa muurattiin vasta 1300-luvun loppupuolella. Vihkiminen tehtiin Neitsyt Marian ja Pyhän Henrikin, Suomen ensimmäisen piispan, nimiin. Wikipedia kertoo, että novgorodilaiset olisivat sytyttäneet kirkon tuleen vuonna 1318.

Tornia korotettiin kolmesti, vuosien 1681, 1738 ja 1827 tulipalojen jälkeen. Vuoden 1827 palo vei sisustuksen ja vuonna 1758 valmistuneen torninhuipun. Uuden huipun piirsi Carl Ludvig Engel.

Pääuruissa äänikertoja on 81, ja Wikipedian mukaan vain Lapuan tuomiokirkon urut ovat niitä suuremmat. Pillien määrä on kaikkiaan 6 057. Kirkonkelloja tornissa riippuu kahdeksan.

Keskiajalla pyhimyksille omistettuja alttareita oli 42. Muurattuja hautakammioita on 90, ja multahautoja lukematon määrä. Kirkkoon hautaaminen loppui vuonna 1784.

Kirkko on sekä arkkipiispan että Turun piispan kotikirkko. Tilaisuudet pidetään kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.