Siirtolohkareen tunnistaa siitä, että se on väärässä paikassa: eri kivilajia kuin kallio sen alla, keskellä hiekkakangasta tai tasapainoilemassa kalliolla niin, ettei se näytä pysyvän. Kaikki johtuu samasta asiasta. Mannerjäätikkö irrotti kiven, kantoi sitä ja laski sen paikalleen, kun jää suli noin 10 000 vuotta sitten.
Tähän listaan on valittu kivet, joilla on jotain muutakin kuin koko: tarina, rauhoitus, rajapyykin kruunu tai sepän lento. Järjestys ei ole paremmuusjärjestys. Jokaisen kohteen sivulla on kartta, ajo-ohje ja lähikohteet – ja koko teema, 50 kiveä, on omalla sivullaan.
-
Kummakivi
RuokolahtiSeitsemän metrin lohkare lepää kuperalla kalliolla niin pienen kosketuspinnan varassa, että sitä tultiin ihmettelemään Venäjältä asti jo 1800-luvulla. Se ei keiku: kivi laskeutui alustalleen hitaasti sulavasta jäästä, ja siinä se on pysynyt.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Ilveskivi
Pedersören kunta16 metriä korkea kivi Pedersören Yli-Purmossa on Suomen suurimpia. Sen laella on tanssittu, sen alta on haettu suojaa sodissa, ja puuportaita pitkin pääsee huipulle, josta tarinan mukaan näkee seitsemän kirkontornia.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Rillankivi
PyhäjärviKolmen maakunnan ja kolmen kunnan rajapyykki, jonka kylkeen hakattiin Ruotsin kruunu ja ortodoksiristi todennäköisesti 1500-luvulla. Museoviraston rauhoittama, ja yhä voimassa oleva raja – Suomen vanhin sellainen.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Ollinkivi
RuovesiRuoveden Siikanevalla seisova kivi on Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulailla rauhoitettu kohde, vuodelta 1924. Topeliuksen sadussa kivi vyöryy sen päälle, joka kulkee ohi väärin ajatuksin – tie kulki aikoinaan aivan vierestä.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Isokivi
MuhosRokua Geoparkin suurin siirtolohkare Muhoksen Kankarissa painoi alun perin yli 500 tonnia ja halkesi laskeutuessaan. Kivilaji on 1 800 miljoonaa vuotta vanhaa pegmatiittia; kivelle vie esteetön 200 metrin polku.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Lentokivi
PolvijärviJuhannuksena 1871 seppä Adam Wallius ponnisti Polvijärven Lehtovaaran nelimetriseltä kiveltä itse rakentamallaan koneella yli sadan metrin lentoon. Hän putosi vesaikkoon, loukkaantui eikä yrittänyt uudestaan – mutta kivi sai nimen ja muistolaatan.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Fleminginkivi
RaaseporiTarinan mukaan käskynhaltija Klaus Fleming sai tämän kiven luona sairauskohtauksen matkalla Viipurista Turkuun ja kuoli lähitalossa 13. huhtikuuta 1597. Lohkare seisoo Raaseporissa vanhan Turun–Viipurin maantien varrella.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Satulinkivi
JokioinenJokioisten Satulinkivi on kolmen kunnan ja kahden maakunnan rajakivi, jonka luona kolme tietä yhtyy. Se oli rauhoitettu muinaismuistona jo ennen kuin sai luonnonmuistomerkin suojan 1963 – tunnetaan myös Vahankivenä.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Pallivahankivi
TurkuTurun Pallivahassa kerrostalojen keskellä kohoaa jättilohkare, joka on kaupungin tunnetuin siirtokivi. Kaupunginosa on kasvanut sen ympärille, ja kivi on jäänyt maamerkiksi pihojen väliin.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Silkkikivi
PaimioPaimion kirkonkylän Vistantien varrella on lohkare, jonka suojassa kirkkomatkalaiset tarinan mukaan vaihtoivat arkivaatteet kirkkosilkkeihin. Kivi rauhoitettiin 1962, ja tarina on nyt siihen kiinnitetyssä laatassa.
Kohdesivu ja ajo-ohje → -
Wiltsunkivi
KaarinaKaarinan Wiltsunkiven laella on kymmenen rautakautista uhrikuppia ja kyljessä puolimetrinen poranreikä: joku yritti lohkoa kiven, ja joku toinen ehti rauhoittaa sen. Nykyään valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.
Kohdesivu ja ajo-ohje →
Kaikki kartalla
Koko teema. Tämä lista on poiminta. Teemasivulla ovat kaikki kohteet maakunnittain, kartta ja tietoa ilmiöstä.
Siirtolohkareet · 50 kohdetta →