Hangon ortodoksinen kirkko

Kuvaus

Papintalo oli huonokuntoinen, joten se jouduttiin purkamaan, ja uusi työkeskus valmistui tilalle vuonna 1967. Ulkopinta maalattiin 1954, ja varsinainen peruskorjaus tehtiin 1956–58; uudelleenvihkimisen toimitti Helsingin piispa Aleksanteri 24. elokuuta 1958.

Rakennus valmistui kesällä 1895, ja arkkipiispa Antonij vihki sen 14. heinäkuuta 1895. Puukirkko kuuluu Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle, ja Wikipedia kuvaa sitä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaksi. Alkusysäys tuli keisari Aleksanteri III:n selviytymisestä vuoden 1888 junaonnettomuudesta, minkä jälkeen hän käski rakentaa runsaasti kirkkoja kiitokseksi, ja rahaa kerättiin ennen kaikkea kylpylävierailta, jotta paikkakunta saisi ortodoksisen kirkon ja venäläisen koulun.

Peruskivi muurattiin 5. syyskuuta 1894. Pyhitys tehtiin Magdalan Marian ja suuriruhtinas Vladimir Suuren muistolle. Runko on hirttä ja ulkopinta lautaverhousta, ja muodoltaan rakennus on ristikirkko.

Kolme vuotta myöhemmin viereen nousi pieni talo papille ja kanttorille. Oma seurakunta ympäristöineen muodostettiin vuonna 1897, ja kirkkoherroina toimivat Aleksander Jakubov 1897–1903, Mihail Polozenski 1903–1907 sekä Johannes Svetlov 1907–1918; vuonna 1919 seurakunta liitettiin Helsingin seurakuntaan. Talvisodan jälkeen alueluovutuksen myötä kellot, ikonostaasi ja koko esineistö vietiin Helsinkiin, ja venäläiset käyttivät taloa teatterina.

Vuonna 1949 tehtiin esitys lakkauttamisesta ja purkamisesta, mutta asetettu toimikunta vastusti sitä jyrkästi kasvavan ortodoksiväestön vuoksi. Kattokruunu on 12-haarainen ja siinä palaa paksuja vahakynttilöitä; sähköistämistä on ehdotettu pari kertaa, mutta ajatus on torjuttu. Sisustus muistuttaa talvisodassa tuhoutunutta Raivolan kirkkoa, minkä vuoksi tänne kuvattiin Edith Södergranin elämäkertaelokuvan Maa jota ei ole kohtaukset.

Alapohjasta löytyi 11. toukokuuta 2026 raivaustöiden yhteydessä räjähtämätön sodanaikainen kranaatti, jonka Kaartin jääkärirykmentin partio poisti 18. toukokuuta.