Kangasala-talo

Kuvaus

Suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, jossa hanketta veti arkkitehti Markku Puumala. Suunnittelussa avusti kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.

Sivujen mukaan arkkitehti sai idean paikkakunnan harjumaisemista: talo muodostuu neljästä siirtolohkareesta, joiden väliin jää valon kanjoni. Julkisivun betoni on käsitelty patentoidulla menetelmällä, ja tummanruskea pinta näyttää ruosteiselta. Museon sivujen mukaan veistoksellinen betonirakennus on saanut useita arkkitehtuuripalkintoja.

Talo valittiin Vuoden 2015 betonirakenteeksi. Rakennus maksoi noin 12 miljoonaa euroa, ja kunnan toiminta-avustus on noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Toimintaa pyörittää vuonna 2013 perustettu Kangasala-talo Oy.

Rakennuksesta on kulkuyhteys vuonna 2010 valmistuneeseen Kangasalan kirjastoon. Monitoimisali eli Kangasala-sali vetää 290 katsojaa, ja salin seinää koristaa Kimmo Pyykön reliefi Mielen maisema. Konsertteja varten talossa on Steinway-flyygeli.

Taidemuseo avattiin kulttuurikeskukseen tammikuussa 2015, ja siellä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila. Talon taidemuseo kantaa nimeä Kimmo Pyykkö -taidemuseo. Näyttelytilaa on 400 m².

Vaihtuvien näyttelyiden tilat ovat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa on pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee, joka esittelee Kimmo Pyykön uraa. Talon edustalle on asetettu Kimmo Pyykön pronssiveistos Dialogi, ja sisäänkäynnin ulkoseinässä on Pyykön pronssiteos Elämänkaari.

Hanke herätti aikanaan vastustusta, ja sitä vastaan kerättiin adressi. Teemu Mäen esiintyminen 7. maaliskuuta 2015 nostatti kiivaan keskustelun ja mielenosoituksen. Avajaisnäyttely Jokin meissä esitteli vuonna 2015 Pyykön 1970-luvun alumiiniteoksia ja 2000-luvun reliefejä.

Kimmo Pyykön ja Anssi Kasitonnin yhteisnäyttely Ilmassa itekkin keräsi vuonna 2018 noin 5000 kävijää.