Nähtävyydet ja kohteet Utsjoella

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta: 1 139 asukasta ja 5 147 neliökilometriä. Kartalla on 108 kohdetta, joista nähtävyyksiä 22, leirintäalueita 21, koskia 15 ja laavuja 14.

Asukastiheys on noin 0,2 ihmistä neliökilometrillä — käytännössä viisi neliökilometriä jokaista asukasta kohti. Utsjoki on myös Suomen ainoa kunta, jossa saamelaiset ovat enemmistönä, ja se näkyy paikannimissä: Bassecohkajohka, Njávgoaivi, Kevo.

Sulaojan lähde on purkautuvalla vesimäärällä mitattuna Suomen suurin lähde. Pohjavettä purkautuu lähdelampeen noin 400 litraa — jatkuvana virtana, ympäri vuoden.

Lähde ei jäädy talvella, koska pohjavesi tulee maasta tasalämpöisenä. Se tekee paikasta poikkeuksellisen: keskellä tunturimaisemaa, jossa kaikki muu on jäässä, on sulana pysyvä lampi. Nimi Sulaoja kertoo saman asian.

Sulaojan luontopolku on kaksi kilometriä pitkä, ja se kertoo lähteestä sekä tunturimittarin aiheuttamista tuhoista.

Tunturimittari on perhonen, jonka toukat syövät tunturikoivikoita. Massaesiintymien jälkeen koivikko voi kuolla laajoilta alueilta eikä palaudu vuosikymmeniin — Utsjoen maisemassa tämä näkyy harmaina kuolleina koivikoina. Luontopolku, joka selittää tuhon, tekee maisemasta luettavan.

Kevon retkeilyreitti Sulaojalta Kenesjärvelle on 63 kilometriä pitkä, ja sen varrella ovat kunnan vaikuttavimmat luontokohteet.

Fiellun putous on Kevon retkeilyreitin tärkeimpiä nähtävyyksiä. Perille pääsee patikoimalla merkittyä reittiä Sulaojan parkkipaikalta, ja putousta ympäröi Kevon luonnonpuisto.

Luonnonpuisto on Suomen tiukin suojelumuoto: liikkuminen on sallittu vain merkityillä reiteillä, eikä telttailu tai tulenteko ole vapaata. Tämä on syytä tietää etukäteen — Kevossa ei päde jokamiehenoikeuksien tavanomainen vapaus.

Kevolinkka on rakenteeltaan poikkeuksellinen: rotkoon vesi purkautuu pystyjyrkässä kallioseinässä olevasta raosta. Kanjonin reunan jälkeen se syöksyy kivilohkareiden välistä pitkälle, kaltevalle rinteelle, jossa uoma loivenee ja koskiportaat madaltuvat.

Kalliosta suoraan purkautuva putous on Suomessa harvinainen. Se kertoo siitä, että vesi kulkee kalliossa halkeamaa pitkin ja tulee ulos vasta kanjonin seinämässä.

Bassecohkajohkan putouksella on selvä varoitus: kunnon näkymää varten on laskeuduttava rinnettä joen rantaan, mikä vaatii kuntoa ja varovaisuutta. Rinne on jyrkkä ja irtokivinen.

Putouksen alla vesi solisee rauhallisena tunturikoivikkoisen kivikon läpi kohti Basijavria. Arvioi kuntosi rehellisesti ennen laskeutumista — irtokivinen jyrkkä rinne on paluumatkalla vaikeampi kuin alas mennessä.

Paistunturin erämaa-alue on 1 570 neliökilometriä ja perustettu vuonna 1991. Alue sijaitsee Utsjoen ja Inarin alueella, ja käyttö on maksutonta.

Erämaa-alue on eri asia kuin kansallispuisto: siellä ei ole palveluvarustusta eikä merkittyjä reittejä samassa määrin, ja poronhoito sekä saamelaisten perinteiset elinkeinot jatkuvat alueella. Erämaalain tarkoitus oli nimenomaan turvata nämä elinkeinot ja alueen erämaaluonne.

Tuhat viisisataa seitsemänkymmentä neliökilometriä on suurempi kuin moni suomalainen kunta. Liikkuminen siellä vaatii karttataitoa, omavaraisuutta ja realistisen suunnitelman.

Utsjoen kirkko, kirkkotuvat ja viereinen pappila muodostavat Utsjoen kirkkomaiseman, jonka Museovirasto luokitteli vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kirkkotuvat ovat Lapin oma rakennustyyppi. Kun matka kirkolle oli satoja kilometrejä, seurakuntalaiset eivät voineet tulla ja palata samana päivänä — he yöpyivät kirkon vieressä omissa tuvissaan. Kirkkotupakylä oli siis kirkonmenojen infrastruktuuria.

Kirkkotuvat on entisöity perustuksia myöten. Perustuksiin asti ulottuva entisöinti tarkoittaa, että rakennukset on purettu ja koottu uudelleen — se on raskain mahdollinen korjaustapa ja kertoo kohteen arvosta.

Sujalan muinainen asuinpaikka kertoo, millaista elämä täällä oli ennen kirjoitettua historiaa.

Löydöt viittaavat noin 3,5 metriä leveään pyöreäpohjaiseen asumukseen, joka on voinut olla kartiomainen kota tai teltta.

Elinkeinoista kertoo yksi yksityiskohta: ne olivat ilmeisesti peuranmetsästys ja vähäisemmässä määrin linnustus, eikä kalastuksesta ole näyttöä.

Kalastuksen puuttuminen on yllättävä havainto joen varrella. Se viittaa siihen, että asuinpaikka oli metsästysleiri eikä ympärivuotinen asuinpaikka — peuranmetsästys oli kausityötä, joka seurasi laumojen liikkeitä.

Utsjoen uimahallissa on yksi 16,7 metrin pituinen allas, jonka syvyys vaihtelee 0,9 metristä kahteen metriin. Altaalla on virtuaalivesijumppa-TV, josta löytyy laaja valikoima vesijumppaohjelmia.

Merkittävin luku on käyttöaste: kuukausittain hallin palveluita käyttää neljännes koko kunnan väestöstä. Se tarkoittaa noin kolmeasataa ihmistä kuukaudessa 1 139 asukkaan kunnassa.

Kun lähin vaihtoehtoinen uimahalli on satojen kilometrien päässä, oma halli ei ole ylellisyys vaan peruspalvelu. Virtuaalivesijumppa taas laajentaa käyttöä ohjattujen tuntien ulkopuolelle — ohjaajaa ei tarvitse olla paikalla.

Utsjoen kuntosali Utsjoentiellä on kunnan liikuntatoimen ylläpitämä, rakennettu 1989 ja peruskorjattu 2009.

• Kevon luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkityillä reiteillä.
• Kevon reitti on 63 kilometriä: se on usean päivän vaellus, ei päiväretki.
• Bassecohkajohkan putoukselle laskeutuminen vaatii kuntoa; rinne on irtokivinen.
• Erämaa-alueella ei ole palveluvarustusta — varaudu omavaraisuuteen ja katvealueisiin.
• Kunta on erittäin laaja: välimatkat mitataan sadoissa kilometreissä.