Kangasalan kirkko

Kuvaus

Alttaritaulu vuodelta 1823 esittää Jeesusta rukoilemassa Getsemanessa. Kivikirkko nousi 1760-luvulla Pikkolan osa-alueelle Kirkkoharjun kupeeseen.

Rakentajana toimi Antti Piimänen, ja pohjana käytettiin Ruotsin yli-intendentinviraston laatimaa suunnitelmaa. Muurausmestarina toimi Gust. Rosenberg.

Ilman tornia kirkko otettiin käyttöön 1767, ja torneineen valmiiksi se saatiin syksyllä 1776. Marraskuun 1767 vihkimisessä kirkolle annettiin nimi prinssi Kustaan kirkko. Vuonna 1782 torni kaatui, ja uusi nousi valmiiksi syksyllä 1800.

Kivikirkko on paikkakunnan kolmas tunnettu kirkko: ensimmäinen puukirkko nousi Liuksialan kartanon maille 1300-luvulla, ja paikalla oli sitä ennen ollut muinainen kulttipaikka. Tornin kolmesta kellosta kaksi on peräisin 1700-luvulta, ja isomman vuosiluku on 1777, pienemmän 1787. Kolmannen kellon lahjoituksesta vastasi kirjailija Jalmari Finne vuonna 1934.

Perimätieto kertoo, että isonvihan aikana Ukkijärven pohjaan upotettiin 1600-luvun kirkonkellot. Kellotornin huippua on valaistu 1970-luvulta lähtien. Ensimmäiset urut hankittiin 1845 Kangasalan urkutehtaalta, jonka Anders Thulé oli perustanut urkuverstaaksi 1843.

Nykyiset urut ovat 34-äänikertaiset ja kolmisormioiset, ja ne rakensi Kangasalan Urkurakentamo Oy vuonna 1988. Kattoa peittävät sadat raameissa olevat tähdet. Vuosien 1954−1955 korjauksessa vaaleanvihreä väri peitti 1890-luvun tähtitaivaan, koska seurakuntalaiset olivat kertoman mukaan laskeneet tähtiä sen sijaan että olisivat kuunnelleet saarnaa.

Seinään on muurattu kivi, joka legendan mukaan toimi Kuussalon Kaarinan mestausalustana, ja samaan tarinaan viittaavat kunnan vaakunan veripisarat. Vihkipaikkana kirkko on suosittu, ja kesäaikaan se toimii tiekirkkona.