Junkarsborg

Kuvaus

Tutkimukset ajoittavat ensimmäisen rakennusvaiheen 1100–1200-luvuille. Ainoa nykyisin näkyvä rakenne linnanpihalla on harmaakivin vuorattu kaivo.

Kulku on melko hankalaa, joskin Museovirasto on hoitanut maisemaa ja raivannut linnalle vievän polun. Alun perin niemelle rakennettu paikka on kanavan kaivamisen jälkeen saari. Paikka on ollut käytössä ainakin myöhäisrautakaudella ja keskiajalla.

Jokea myöten kuljettiin sisämaahan Lohjanjärvelle ja rannikolle Pohjanpitäjänlahdelle. Rakennusvaiheiden kulusta ei ole varmuutta. Ajoitus nojaa vuosien 1891–92, 1937 ja 1950–54 kaivauksiin.

Kaivausten löytöihin kuuluu pronssi- ja rautaesineitä, keramiikkaa, tiiliä, luita sekä hopearahoja. Hopearahat ajoittuvat vuosille 1320–1420, ja painopiste on 1300-luvun loppupuolella. Löydetty kivisavikeramiikka on Siegburgissa Reininmaalla tehdyn keramiikan kaltaista.

Perinteinen tulkinta on, että linnan alkuperäinen nimi olisi ollut Raseborg ja että nimi siirtyi myöhemmin Snappertunan Raseborgin linnalle. Nykytulkinta ajoittaa löytöaineiston perusteella rakentamisen 1300-luvun toiselle neljännekselle. Molemmat linnat olisivat olleet käytössä samaan aikaan, kunnes tämä poistui käytöstä 1400-luvun lopulla.

Kokonaisuus jakautuu jokeen työntyvän niemen kärjen päälinnaan ja sitä mantereen suunnasta suojanneeseen esilinnaan. Uloimpana puolustuksena toimi niemen juureen kaivettu vallihauta, jota on jäljellä noin 60 metriä. Neliömäisen päälinnan ala on noin 20 × 20 metriä.

Vuoden 1994 kasvillisuuskartoitus löysi ihmistoiminnasta kertovia lajeja, kuten humalan ja mäkikauran, jotka liittyvät linnan varhaisvaiheisiin.