Paason kartano

Kuvaus

Von Essenin suvun ensimmäinen omistaja Odert Reinhold von Essen kaatui Napuen taistelussa 1714. Wikipedian mukaan tunnetuin omistaja oli Carl Reinhold von Essen, jonka hallussa paikka oli 57 vuoden ajan vuodesta 1752; vuonna 1777 hän perusti Kuorekoskelle vesisahan, jonka sahatavaraa päätyi ulkomaillekin.

Ensimmäisen pysyvän asuinkartanon Venäläismäelle rakennutti Johan Mänsinpoika Ållongren, ja 1500-luvun omistajiin lukeutuivat Olavinlinnan voutina toiminut Göddick Finke sekä Niclas von Myhlen. Omistaja Evert kuoli renkinsä surmaamana 1666, ja leski Katariina de la Motte peri hänet. Kartanon vaiheet ulottuvat keskiajalle, jolloin se oli osa Fleming-suvun läänityksiä, ja von Essenin suvun hallussa se pysyi vuodesta 1706 vuoteen 1885.

Kartanossa kokoontuivat vuonna 1788 Anjalan liiton kapinalliset upseerit. Uuden kustavilaistyylisen päärakennuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 1808, mutta rakennuttaja kuoli ennen kuin talo saatiin valmiiksi vuonna 1809. Metsänhoitaja Yrjö Schildt osti kartanon 1885 ja käynnisti meijerissä juuston ja voin valmistuksen myyntiin; vuonna 1894 hän rakensi Kuorekoskeen sähkölaitoksen, joka toi meijerille sähkövoimaa ja rakennuksiin sähkövalon.

Schildt kustansi 1897 kansakoulun Paason kylään ja ylläpiti sitä 10 vuotta ennen kuin lahjoitti sen kunnalle. Kustavilaistyylinen päärakennus tuhoutui palossa 1913, ja tilalle nousi vaatimattomampi talo. Vuonna 1934 kartanon osti agronomi, maanviljelysneuvos Väinö Pätiälä, ja päärakennus paloi jälleen 1936, eikä korvaavaa enää pystytetty.

Rakennuksista on säilynyt viljamakasiini ja puistosta vanhat tammet, ja pelloilla harjoitetaan nykyään luomuviljelyä.