Rastilan kartano

Kuvaus

Tiloissa toimivat nykyisin kahvila-lounasravintola Cafe Monami ja mainostoimisto Monami Agency. Historiallisista rakennuksista ovat jäljellä 1800-luvun alun päärakennus, pehtorin talo ja punamullattu vilja-aitta, joka on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan, ja puutarhasta ovat säilyneet sembramännyt, tammet, vaahterat, lehmukset ja kuusiaita.

Perikunta myi tilan Helsingin kaupungille vuonna 1951, ja viljely jatkui vielä noin kymmenen vuotta; kaupanteon aikaan tiluksia oli 196 hehtaaria. Nimi Rastböle syntyi kirjurin huolimattomuusvirheestä ja vakiintui viralliseksi 1800-luvulla. Kartanon maat ulottuivat aikoinaan Broändasta Ramsinniemeen, ja siihen kuului neljä torppaa; entisillä kartanon mailla ovat nykyään Rastilankallion, Meri-Rastilan ja Rastilan osa-alueet.

Maiden läpi virtaa yhä Rastilanpuro, joka on maankohoamisen takia keskiaikaista pienempi. Vuonna 1631 tilat olivat autioina eli veronmaksukyvyttöminä, ja kaksi vuotta myöhemmin niitä viljeli Johan Greek. Kun Greek varusti kuninkaan armeijalle ratsusotilaan, tila merkittiin asiakirjoihin ratsutilaksi.

Kuningatar Kristiina myönsi Greekin leskelle Märta Reiherille elinikäisen läänityksen, ja Reiher anoi hallitsijalta vuonna 1653 lupaa rakentaa säteri eli asuinkartano. Maat määrättiin armeijan palkkatiloiksi, ja tuotot tilitettiin amiraliteetille. Ratsuväenupseeri Otto Floor otti tilan viljelyyn vuonna 1729, ja Viaporin upseeri Jean Elfving perusti tiiliruukin kartanon maille.

Carl Magnus Jägerhorn osti kartanon vuonna 1761 ja myi sen 1774 saatuaan Oulun läänin maaherran viran. 1900-luvun alussa maita alettiin myydä helsinkiläisille huviloiden rakentamista varten, jolloin kartanon alue pieneni. Viimeinen yksityinen omistaja oli tuomari Walter Ahlqvist, joka osti tilan vuonna 1912.