Aleksanteri II

Kuvaus

Eduskunnan Laki-veistos siirrettiin 1930 Presidentinlinnan valtiosaliin entisen valtaistuimen paikalle. Kokonaisuuteen kuuluu neljä allegorista veistosryhmää, jotka esittävät hyveitä Laki, Työ, Rauha ja Valo.

Sortovuosina helsinkiläiset protestoivat venäläistämispyrkimyksiä kukittamalla patsasta ylenpalttisesti. Keisarin hahmo on 3,23 metriä korkea ja jalustan sivuhahmot 2,3-metrisiä, ja koko teos kohoaa 10,67 metrin korkeuteen. Säätyvaltiopäivien tilaaman muistomerkin suunnittelivat Johannes Takanen ja Walter Runeberg, ja se paljastettiin huhtikuussa 1894.

Jalustaan merkitty vuosiluku 1863 muistuttaa valtiopäivätoiminnan käynnistymisestä uudelleen puolen vuosisadan tauon jälkeen. Päähahmo esittää suuriruhtinas Aleksanteri II:ta puhumassa vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä Suomen Kaartin upseerin univormussa. Keisari kuoli pommiattentaatissa 1881, ja säätyvaltiopäivät järjesti muistomerkistä suunnittelukilpailun 1884; se oli maan ensimmäinen veistoskilpailu.

Kilpailun voitti Johannes Takanen ja toiseksi tuli Walter Runeberg, joten lautakunta antoi työn molemmille, ja Takasen kuoltua 1885 toteutus jäi Runebergille, joka yhdisti omia ja Takasen ideoita. Kaupunginvaltuusto osoitti patsaalle 211 neliömetrin alan torin keskeltä. Paljastus tapahtui keisarin syntymäpäivänä 29. huhtikuuta 1894, ja tilaisuuteen lähetti edustajansa kolmesataa kaupunkia ja maalaiskuntaa kukkatervehdyksineen; paikalla oli 30 000 henkeä, ja juhlaa vietettiin muillakin paikkakunnilla.

Jalustan veistokset mukaan lukien teoksessa on kahdeksan ihmis- tai eläinhahmoa, ja kylkiä koristaa kymmenen historiallista maakuntavaakunaa, joiden joukossa on palavaa linnaa esittävä Käkisalmen läänin vaakuna. Veistokset ovat pronssia ja jalusta punaista graniittia. Museon mukaan Helsingin lisäksi vain Sofiassa on Aleksanteri II:lle omistettu julkinen muistomerkki.

• Pysäköinti 53 m
• Pysäkki 62 m
• Keskustaan alle 1 km