Bomarsundin linnoitus

Kuvaus

Ensimmäiset piirustukset syntyivät valmisteluvuosina 1810–1819, mutta suunnitelmat hylättiin vuonna 1820. Saatuaan Suomen vuoden 1808 sodassa Venäjä halusi lujittaa uuden länsirajansa puolustusta, ja keisari Nikolai I tilasi uudet piirustukset vuonna 1828.

Ne noudattivat markiisi Marc René de Montalembertin mallia, jossa tykkejä suojasivat pomminkestävät tiilimuurit. Päälinnaketta rakennettiin vuosina 1832–1844, ja se otettiin käyttöön jo 1839. Materiaaleina olivat tiili, graniitti ja rautapelti, ja linnakkeeseen kuului ortodoksinen kirkko sekä muiden uskontokuntien kappeleita.

Prästön suojatornin työt alkoivat 1842, Notvikin tornin 1844 ja Brännklintin tornin 1852; Prästön torni oli 14 metriä korkea ja halkaisijaltaan 42 metriä. Viereen kasvoi varuskuntakaupunkia muistuttanut Skarpansin taajama, jossa asui sotilaita, heidän perheitään ja muita siviilejä. Ensimmäinen taistelu käytiin 21. kesäkuuta 1854, kun kolme brittialusta: HMS Hecla, HMS Odin ja HMS Valorous: hyökkäsivät kymmentuntisessa yhteenotossa.

Britit ja ranskalaiset hyökkäsivät 8. elokuuta 1854 noin 12 000 miehen voimin, kun puolustajia oli noin 2 200, joukossa suomalaisia tarkka-ampujia. Neljän päivän taistelujen jälkeen linnoitus antautui, ja sotavankeja kuljetettiin noin kaksituhatta Ranskaan ja Englantiin. Rakennelma tuhottiin Oolannin sodan Bomarsundin taistelussa vuonna 1854, ja vuoden 1856 Pariisin rauhansopimukseen kirjattiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa.

Muinaismuistoalueen laajuus on 870 hehtaaria. Päälinnakkeesta on säilynyt vain muutamia graniittisia muurinpätkiä, ja lisäksi raunioina on neljä tornia. Vuonna 2022 valmistunut vierailukeskus on korvannut suljetun museon ja esittelee alueelta löytyneitä tykinkuulia sekä sotilaiden esineistöä.

Päälinnakkeen vierellä laiduntaa lampaita, mutta ihmiset saavat silti liikkua alueella vapaasti.