Kaasavuori

Kuvaus

Yhdessä viereisen Munavuoren kanssa kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävän kallioalueen suojelurajaukseen, ja geomorfologisesti alue on monipuolinen ja merkittävä. Kalliota käytettiin muinoin vartiotulivuorena, ja alueella on muinaisjäännöksiä.

Paikallisten suosima näköalapaikka ja retkikohde tarjoaa näkymiä merelle. Museovirasto on inventoinut alueelta kolme kohdetta: kiinteän muinaisjäännöksen, mahdollisen muinaisjäännöksen ja luonnonmuodostuman. Kohde muodostaa matalamman Munavuoren kanssa noin 16 hehtaarin jyrkänteisen kallioselännejakson, ja suojelurajaus tuli Vesi- ja ympäristöhallituksen vuoden 1995 julkaisun inventoinnin myötä; arvoluokaksi on määritetty 4, eli luonnonarvoiltaan arvokas kallioalue.

Merenrantakallio Otavan saarella kohoaa merestä 55,4 metrin korkeuteen ja erottuu ympäristöstään korkeampana metsäselänteenä, joka näkyy parhaiten mereltä. Laen pinnoilla on laakeita silokallioita, kivilajina on kinzigiitti, jossa esiintyy suuria kordieriitti- ja granaattiporfyroblasteja, ja rinteillä on lohkoutuneita jyrkännemuotoja, massiivisia irtolohkareita, halkeamia ja onkaloita. Laella kohoaa suuri siirtolohkare, jonka seinämät nousevat pystysuorina 3-4 metrin korkeuteen, ja lohkareen päällä on kattilamainen, läpimitaltaan 3-4 metrin syvennys.

Vuoden 1971 inventoinnissa syvennyksen koekuopasta löytyi piilastu ja nokista maata, ja paikka on ajoitettu kivikautiseksi asuinpaikaksi; käyttöä esihistoriallisena aikana pidetään hyvin mahdollisena. Vuoden 2016 tarkastuksessa kivirakennelman ajoitus jäi selvittämättä.