Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Kuvaus

Tehtävänä on ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa tutkimusta ja opetusta varten: kasvihuoneissa on yli 800 lajia, ja ulkona kasvaa 2 800 kasvia eri alkuperistä. Maaherra Hans Henrik Böje vuokrasi tontin ja perusti sille puutarhan vuonna 1763.

Kasvihuoneet kunnostettiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Suunnittelijaksi oli palkattu Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Faldermann, ja hänen puutarhansa jakautui säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretumiin. Nykyiset rakennukset ovat arkkitehti Gustaf Nyströmin käsialaa: lasikattoinen trooppinen palmuhuone valmistui 1889 ja muut kasvihuoneet 1896.

Puutarha on Kumpulan ohella toinen Helsingin yliopiston kahdesta kasvitieteellisestä puutarhasta, ja se kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikköön, jota johtaa dosentti Marko-Tapio Hyvärinen. Kun Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, alue merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi, ja vuonna 1827 sitä ryhdyttiin muuttamaan yleiseksi kävelypaikaksi Carl Ludvig Engelin luonnosten pohjalta. Kävelypaikkaa supistettiin 1829, kun yliopiston kasvitieteellinen puutarha muutti Turusta viereen.

Akatemian muuttaessa Helsinkiin 1828 puutarhalle oli varattu Kaisaniemestä alue, joka oli ollut helsinkiläisten yhteislaidun, ja professori Carl Reinhold Sahlberg ryhtyi rakentamaan uutta puutarhaa Turun palolta säästyneen yksityiskokoelmansa varaan. Engelin piirtämä puinen, yksikerroksinen päärakennus nousi puutarhan keskelle vuonna 1831. Jatkosodassa alueelle osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat; pakkanen tappoi yli 1 500 kasvitaksonia, ja vain yksi seetri ja parananjättilumpeen siemenet säästyivät.

Nykyinen jättilumme polveutuu lummealtaan pohjalla säilyneistä siemenistä.