Kolme seppää

Kuvaus

Teos oli maan ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurin valutyö. Helmikuun 26. päivän suurpommituksen jälkeen patsas irrotettiin ja haudattiin turvaan Hakkilan hiekkakuopalle silloiseen Helsingin maalaiskuntaan.

Maaliskuussa 2023 patsas puettiin euroviisuedustaja Käärijän tunnusasuun. Pystytyspaikalla oli aiemmin yleinen kaivo, jota kutsuttiin Kluuvin kaivoksi, ja perustusta varten noin 6–7 metriä syvä kaivo täytettiin kivillä. Realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa, ja se paljastettiin 2. joulukuuta 1932.

Valu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella. Vuonna 1919 tekijä luonnosteli monumentin, jossa seppähahmot olisivat olleet kymmenen metrin korkuisen kivipylvään päässä. Sepistä yksi on mestari, joka pitelee rautaa alasimella ja käyttää pajavasaraa.

Vartaloiden malleina toimivat Helsingin Jyryn painijat, ja kasvot lainattiin runoilija Arvid Mörneltä, tekijältä itseltään ja kivenhakkaaja Aku Nuutiselta. Materiaalina on pronssi ja jalustassa punainen graniitti. Jalustan yläosassa kiertää latinankielinen kirjoitus MONUMENTUM: PONENDUM: CURAVIT: LEGATUM: J.

TALLBERGIANUM: PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII. Lahjoittaja oli Pro Helsingfors -säätiö, joka hankki teoksen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksella.

Teos vaurioitui jatkosodan pommituksissa 1944; jäljet näkyvät yhä jalustassa, ja alasimessa on pomminsirpaleen tekemä reikä. Työasentoja tutkineiden mukaan asetelma on enemmän taiteellinen kuin realistinen, sillä hahmot ovat niin lähekkäin, että oikeat sepät osuisivat toisiinsa. Alkuperäiset kipsimallit ovat Työväen Akatemian kirjastossa.

Marraskuun lopulla hahmot saavat tonttulakit opiskelijajärjestö Limes ry:n Wappujouluissa. Teos on osa Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, josta vastaa HAM.