Risto Rytin muistomerkki

Kuvaus

Marraskuussa 1992 kaupunginhallituksen päätös Risto Rytin muistomerkin poistamisesta peruttiin niin ikään äänin 8–7, yhden edustajan äänestettyä toisin kuin varamiehensä aiemmin. Iltalehden lukijaäänestyksessä 2008 teos valittiin Helsingin rumimmaksi patsaaksi.

Wikipedian mukaan kiista oli 1990-luvun kiivain julkisesta taideteoksesta käyty väittely Suomessa. Kilpailu aiheesta avattiin keväällä 1990, ja ehdotuksia tuli 130. Teos on nimeltään Vastuun vuodet, ja se on kuvanveistäjä Veikko Myllerin tekemä virallinen muistomerkki Suomen viidennelle presidentille.

Pystytysvuosi on 1994. Pronssiveistos on tyyliltään konstruktivistinen ja sisältää minimalistisia piirteitä; se rakentuu kulmikkaista, sileäpintaisista palkeista. Korkeutta on kuusi metriä ja pituutta kolmetoista metriä.

Kaksi erillistä osaa on asetettu suoraan nurmelle ilman jalustaa niin, että ne näyttäisivät jatkuvan ja yhtyvän maan alla. Jyrkät käännökset viittaavat vertauskuvallisesti presidenttikauden vaikeisiin päätöksiin, ja maasta nouseva vaikutelma kuvaa sitä, kuinka Rytin elämä kietoutui Suomeen. Maata vasten olevaan palkkiin on tehty kohokirjaimin teksti Risto Ryti 1889–1956.

Voittaja ratkesi marraskuussa 1991, ja se oli Myllerin ehdotus; tulos nostatti laajan julkisen keskustelun, jossa vaadittiin näköispatsasta. Risto Ryti -ryhmä ajoi uutta kilpailua ja keräsi 146 nimen adressin. Kaupunginhallitus hylkäsi voittajaehdotuksen toukokuussa 1992 äänin 8–7, mutta valtioneuvoston kanslian mukaan kaupungilla ei ollut oikeutta puuttua tilaamansa muistomerkin sisältöön.

Valmistus tapahtui Herttoniemen taidevalimossa, jossa teos hitsattiin kokoon kahdestakymmenestä osasta. Paljastus oli 30. syyskuuta 1994, ja puheen piti presidentti Martti Ahtisaari. Teos on osa Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Taidemuseon mukaan patinoitu pinta luo voipuneen ja alakuloisen pohjavireen, joka vastaa presidentin traagista kohtaloa.