Tannerin portti / Väinö Tannerin muistomerkki

Kuvaus

Wikipedian mukaan kyseessä on Kari Juvan suurin Helsinkiin tekemä julkinen veistos, ja korkeutta jalustoineen kertyy yli viisi metriä. Muistomerkin valtiomies Väinö Tannerille toteutti kuvanveistäjä Kari Juva, ja pystytysvuosi on 1985.

Paikka valikoitui Elannon pääkonttorin viereen, koska Tanner oli toiminut liikkeen pitkäaikaisena toimitusjohtajana; teos seisoo Väinö Tannerin kentän ja entisen pääkonttorin vierellä, ja viereinen Haapaniemen kenttä sai samoihin aikoihin nimen Väinö Tannerin kenttä. Yksi hahmoista katsoo eri suuntaan kuin portin toisella puolen seisovat muut, ja auki jää, ovatko hahmot jo kulkeneet portin läpi vai vasta saapuneet sille. Pielissä on Tanneria esittävä pieni näköisreliefi sekä liehuvat liput.

HAMin mukaan taustan hahmot ovat kuva työväenliikkeen ja osuustoiminnan joukkovoimasta. Signeeraukseksi taiteilija kirjoitti Kari Juwa. Kutsukilpailun kuudelle kuvanveistäjälle järjesti Osuusliike Elanto 1981, ja sen voitti Kari Juva ehdotuksellaan Tannerin portti; kutsuttuina olivat myös Kauko Räsänen, Kimmo Pyykkö, Raimo Heino, Arvo Siikamäki sekä toiselle sijalle yltänyt Nina Terno.

Ensimmäisessä ehdotuksessa vaakapalkki sulki portin ylhäältä, mutta tekijä luopui siitä saadakseen avoimemman ilmeen. Hanke oli 1980-luvun alussa sotasyyllisyystuomion takia ulkopoliittisesti arka, mutta pääministeri Kalevi Sorsa asettui sen tueksi. Paljastus tapahtui 12. maaliskuuta 1985, ja koska presidentti Mauno Koivisto oli estynyt Konstantin Tšernenkon hautajaisten vuoksi, tilaisuudessa puhuivat Helle ja Tellervo Koivisto.

Kokoelmista teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

• Pysäköinti 100 m
• Pysäkki 62 m
• Keskustaan 1,8 km