Olympiamaneesi

Kuvaus

Ruskeasuolla ovat myös poliisilaitoksen ratsupoliisin tallit. Ratsastus- ja liikuntahalli on keskuspuiston laidalla Ruskeasuolla, ja toinen nimi on Ruskeasuon liikuntahalli.

Rakennus valmistui 1940, ja suunnittelijana oli Rakennushallituksen silloinen yliarkkitehti Martti Välikangas. Työt alkoivat 1938, kun kaupunki sai järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset, jotka oli alun perin tarkoitettu Tokioon. Varsinaisia kilpailuja ei ollut tarkoitus pitää, vaan halli toimi osallistujien harjoittelutilana ja hevosten vierastallina.

Noin 7 000 m²:n halli oli Wikipedian mukaan valmistuessaan Pohjoismaiden suurin, ja maneesi Euroopan toiseksi suurin. Katsomoihin mahtui 4 500 henkeä. Vuoden 1940 kisat peruuntuivat sodan syttyessä, ja sotavuodet rakennus oli varastotilana.

Vuoden 1952 kesäolympialaisia varten halliin rakennettiin tallit kisahevosille. Sisällä ei kilpailtu, vaan kouluratsastus käytiin viereisellä kentällä. Kenttäratsastuksen maasto-osuus alkoi hallin luota.

Koko rakennus siirtyi liikuntakäyttöön vuonna 1962, ja alakertaan saneerattiin samalla nyrkkeily- ja voimailutilat. 1990-luvulla aloitettu peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna 2000. Nykyisin tiloissa on kokoussali ja kahvila, pöytätennistilat sekä palloilu-, nyrkkeily- ja voimailusaleja.

Ulkona on jousiammuntarata ja pallokenttä, joka toimii talvisin luistinratana; hallin kanssa ne muodostavat Ruskeasuon urheilupuiston. Alueella on maneesin ja tallien lisäksi kaksi ulkoratsastuskenttää. Vuonna 2009 syntyi Pro Olympiamaneesi -liike, jonka tavoitteena on palauttaa halli kokonaan alkuperäiseen käyttöönsä.

Sen puolesta ovat toimineet muun muassa kouluratsastaja Kyra Kyrklund ja kansanedustajat Katri Komi sekä Leena Harkimo. Muiden olympialaisia varten rakennettujen urheilupaikkojen tapaan kohde on Museoviraston inventoimissa valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä.