Suomen ruukit, myllyt ja padot kartalla: rautaruukkeja, ruukkikyliä ja vesimyllyjä, mukana Fiskars ja Verla. Selaa kunnittain, ilmaiseksi.
57 kohdetta
Turun kolme teollisuusperintökohdetta ovat myllyjä ja kaikki keskustan tuntumassa: 0,9, 1,3 ja 2,6 kilometriä. Sekä pysäköinti että bussipysäkki on kirjattu jokaiselle kolmelle, pysäköinti lähimmillään 68 metrin päähän.
Kartalla on 3 kohdetta kategoriassa Ruukit, myllyt & vesivoima, 1 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Turussa (3 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 3 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Samppalinnan tuulimylly valmistui vuonna 1860. Laivuri Juho Antinpoika rakennutti myllyn ja sen vieressä olevan asuinrakennuksen vuosina 1859–1860, sillä hän näki liiketoimintamahdollisuuden laivakorppujen valmistuksessa. Mylly siirtyi laivuri Adolf Tengströmille tämän kuoltua vuonna 1866, ja viimeinen omistaja oli Johan Christian Thomé. Toiminnan pysähtymiseen vaikuttivat sekä myllyn rapistuneet siivet että vahvemmat kilpailijat. Myllysilta on saanut nimensä tästä tuulimyllystä. Nykyään mylly on yksi kaupungin nähtävyyksistä.
Bussipysäkin etäisyys on merkitty kaikille kolmelle, mediaanina 157 metriä. Samppalinnan tuulimyllylle pysäköinnistä on 120 metriä ja pysäkiltä 157 metriä.